Liisa Kukkola, Timo Laitakari
Yliopiston ja ammattikorkeakoulun liitto on valmistautumista tulevaisuuteen. Korkeakoulujen johto näkee yhteisen konsernin mahdollisuutena saada tehoa ja kokoa, joka kestää nykyistä paremmin yliopistomaailmaa odottavat mullistukset.
– Haluamme varmistua, että olemme itse luomassa omaa tulevaisuuttamme. Haluamme, etteivät muut tuo meille omaa malliaan ja pakota meitä muottiinsa, Lappeenrannan teknillisen yliopiston rehtori Anneli Pauli sanoo.
– Tämä on Saimaan ammattikorkeakoulun etu. Ammattikorkeakoulun meneminen osaksi yliopistokonsernia on yksi tapa varmistaa, että se koulutus ja tutkimus, jota me täällä edustamme, säilyy, Saimaan ammattikorkeakoulun rehtori Anneli Pirttilä toteaa.
Ammattikorkeakoulun hallituksen puheenjohtajan Tuomas Telkän mukaan konserni vahvistaa kummankin oppilaitoksen hartioita ja luo siten kasvua koko alueelle.
– Tarkoitus on panostaa opetukseen ja tutkimukseen nykyistä kevyemmällä hallinnolla ja tukitoiminnoilla. Tämä myös vahvistaa Lappeenrannan asemaa korkeakoulupaikkakuntana.
Yliopisto ja ammattikorkeakoulu ilmoittivat keskiviikkoaamuna valmistelevansa yhteistyön syventämistä. Haussa on konsernimalli, jossa ammattikorkeakoulu olisi osa yliopistokonsernia, mutta tutkinnot pysyisivät erillään.
Yliopiston hallituksen puheenjohtaja Tuomo Rönkkö korostaa korkeakoulujen duaalimallia, jossa yliopistoilla ja ammattikorkeakouluilla on yhteistyöstä huolimatta myös erilaiset tehtävät.
– On äärimmäisen tärkeää, että Lappeenrannan kampukselta valmistuu työelämään orientoituneita amk-insinöörejä, joita yhteiskunta tarvitsee, ja tiedeyliopistossa tehdään edelleen maistereita ja tohtoreita. Tämä jako säilyy, Rönkkö sanoo.
Duaalimalli on nykyisen lainsäädännön mukainen. Ammattikorkeakoulun ja yliopiston yhdistäminen fuusiolla ei lain mukaan ole edes mahdollista.
Käytännössä uuteen konserniin yhdistettäisiin molempien korkeakoulujen hallinto ja tukipalvelut. Samalla selvitetään, kuinka opetuksen, hallinnon, tukitoimintojen ja tilojen resursseja voidaan käyttää nykyistä tehokkaammin.
Rönkön mukaan myös perusopinnoista löytyy mahdollisuuksia yhteistyöhön. Uusi konserni voisi tuottaa koulutuspalikoita, joita sekä yliopisto että ammattikorkeakoulu voisivat käyttää omassa opetuksessaan.
– Matematiikan perusasiat ovat samat insinöörille ja diplomi-insinöörille, ja kielten opetus, kun se ei ole pääaine, on kaikissa tutkinnoissa periaatteessa samaa.
Rönkkö on kehittänyt esimerkin tulevaisuuden sosiaali- ja terveysinsinööristä, joka saisi parhaan mahdollisen koulutuksen konsernin eri osien tuottamista opetuspalikoista.
Tavallisen opiskelijan kannalta rehtorit eivät näe yhdistymisessä suuria muutoksia, sillä tutkinnon säilyvät erillisinä.
– Toivon, että tämä tuottaisi opiskelijoille lisääntyviä mahdollisuuksia. Kun organisaatio on isompi, myös sen asiantuntemus on isompi, Pirttilä sanoo.
Anneli Pauli näkee, että opiskelijat voivat jatkossa entistä helpommin siirtyä korkeakoulusta toiseen ilman erillisiä siltaopintoja.
Korkeakoulujen johto ei vielä ota kantaa yhteisen hallinnon ja muun tehostamisen vaikutukseen henkilöstön määrään, koska selvitystyö on vasta alussa.
Uusi konserni
Saimaan amk
Lappeenrannan ja Imatran kampuksilla yhteensä yli 3 000 opiskelijaa.
Henkilökuntaa 300.
Saimaan ammattikorkeakoulu Oy:n osakkaina ovat Etelä-Karjalan kunnat ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto.
Teknillinen yliopisto
Opiskelijoita yhteensä noin 5 000, avoimessa yliopistossa noin 1 300.
Opettaa kauppatieteitä ja tekniikkaa.
Henkilökuntaa 984.
Itsenäinen yliopistolain mukainen yksikkö.