Categories
Artikkelit

Maisemalöytö Saimaalta

Taipalsaari/Ruokolahti. Toisen Salpausselän rannoilta löytyi uusi ehdokas valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden luetteloon. Kohde nimettiin Kyläniemeen, vaikka se ulottuu Utulaan asti.

Leena Sallinen

Ruokolahden Utulan kylä oli maisema-arkkitehti Heli Vauhkoselle löytö pari vuotta sitten. Hän kiersi silloin etsimässä Etelä-Karjalan edustavia maaseudun kulttuurimaisemia.

-Utula on yksi mielettömän hieno alue, Vauhkonen totesi Uutisvuoksessa vuonna 2013.

Etelä-Karjalasta on nyt valittu neljä kohdetta ehdokkaiksi valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden luetteloon, josta tehdään päivitys. Ympäristöministeriö julkisti ehdokaslistan viikko sitten. Eipä siinä näy Utulaa?-?ennen kuin tarkemmin katsoo.

Kyläniemen viljely- ja järvimaisemat -nimisen kohteen rajaus ulottuu Utulaan asti. Nimi vain on pantu poikki Kutveleen kanavan kohdalla, missä on Taipalsaaren ja Ruokolahden kuntien raja.

Kohteen esittelyn mukaan maisema-alueen rungon muodostaa toinen Salpausselkä, joka menee Suur-Saimaan poikki.

-Toisen Salpausselän rinteiltä ja viljelyalueilta avautuu monipuolisia ja edustavia järvi-, pelto- ja metsänäkymiä, esittelyssä todetaan.

Maiseman kulttuuripiirteitä jäljitetään hamalta kivikaudelta. Muinaisjäännökset antavat alueelle historiallista arvoa.

Kutveleen kanava on muiden 1700-luvun lopulla rakennettujen Suvorovin kanavien kanssa valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö.

Kutveleen kanava katkaisi Kyläniemen manneryhteyden. Sen vieressä kulkee nyt Kyläniemen lossi.

Nykyinen asutus peltoineen on pääasiassa toisen Salpausselän etelärinteillä.

Näyttävimmät viljelymaisemat ovat Utulassa ja sen kupeessa olevassa Ylikylässä. Kyläniemen viljelymaisemat ovat kohteen esittelyn mukaan selvästi pienipiirteisempiä.

Kylissä on esittelyn mukaan säilynyt varsin hyvin perinteinen rakenne ja vanhaa rakennuskantaa.

Näillä eväin Kyläniemen ja Utulan viljely- ja järvimaisemat ovat tarjolla valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi uutena kohteena Etelä-Karjalasta.

Pinta-alaa on runsaat 5 000 hehtaaria, josta metsää, avoimia kankaita ja kallioita noin 2 500 hehtaaria ja vettä noin 2 100 hehtaaria. Maatalousalueita on 222 hehtaaria ja rakennettuja alueita 124 hehtaaria.

Lukemat konkretisoituvat alueen läpi Puumalantieltä Kyläniemeen menevän tien varrella. Metsää on paljon, samoin hakkuu-aukkoja, viljelymaisemia on harvakseltaan. Saimaa näkyy tielle kunnolla vasta Kutveleesta alkaen.

Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden nykyiseen luetteloon otettiin 156 kohdetta vuonna 1995. Etelä-Karjalasta siinä on kuusi kohdetta, joista Saimaan rantamaisemaa edustaa Taipalsaaren Solkei.

Luettelon päivitystä varten maisema-asiantuntijat kävivät läpi maaseutua kautta maan, Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa vuosina 2013-14.

Solkei putosi pois kartoitusten pohjalta tehdystä päivitysehdotuksesta, samoin Imatrankoski eikä Suomenniemen Suomenkylä. Suomenniemi kuuluukin nykyisin Mikkeliin ja Etelä-Savoon.

Maisema-alueisiin voi ottaa kantaa

Valtakunnallisesti arvokkaiksi maisema-alueiksi on tarjolla 183 kohdetta, Etelä-Karjalasta neljä.

Kyläniemen viljely- ja järvimaisemat ovat uusi kohde Taipalsaarella ja Ruokolahdella.

Tarnalan viljely- ja järvimaisemat ovat maakunnan kulttuurimaisemien klassikko Parikkalassa Saarella.

Haukkavuoren maisemat Ruokolahden ja Rautjärven rajamailla ovat myös Täyssinän (1595) ja Uudenkaupungin (1721) rauhan rajalinjalla.

Joutsenon viljelymaisema ulottuu peltolakeutena Joutsenon kirkonkylästä Konnunsuolle, missä siihen kuuluu myös suota.

Esityksestä voi sanoa mielipiteitä ympäristöministeriölle 19.2. asti.

Tietoa löytyy verkosta osoitteesta ym.fi/maisemakuuleminen, asianosaisista kunnista ja ELY-keskuksesta.

Kirjoittaja:
Leena Sallinen