Seija Hackman
Saimaannorpille joudutaan tänäkin vuonna kolaamaan pesintää varten apukinoksia. Lumitilanne Saimaalla on Metsähallituksen mukaan paikoin heikko, eivätkä lähiviikkojen ennusteet lupaa lisää lunta.
-Lisäksi ongelma on lumen rakenne. Kaikki kinokset syntyivät yhdessä pyryssä, minkä jälkeen on ollut vain pakkasta. Lumi on höttöä, Metsähallituksen suojelubiologi Miina Auttila toteaa.
Tyypillisten pesäpaikkojen rantakinoksissa oli viime viikonvaihteessa lunta vain 20-50 senttiä. Pesää varten norppa tarvitsee noin metrin paksuisen kinoksen.
Paras kinostilanne on nyt selkävesien äärellä, missä tuuli on päässyt puhaltamaan kunnolla. Kolaustarvetta on eniten suojaisilla paikoilla.
Kolaustyön tekevät paikalliset olot hyvin tuntevat vapaaehtoiset Maailman luonnonsäätiön ja Itä-Suomen yliopiston kanssa. Työtä koordinoi Metsähallituksen luontopalvelut.
Miina Auttilan mukaan vapaaehtoisia on työhön tarpeeksi, ja varallekin jää vielä väkeä.
-Kaikkina vuosina vapaaehtoisia on ollut tarjolla enemmän kuin on voitu käyttää.
Kinosten tekoon on tarvittu luvat elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksilta. Apukinokset sijoitetaan tarkoin suunnitellusti aiempien pesimähavaintojen perusteella luontaisille kinospaikoille. Omin päin kinoksia ei pidä lähteä kolaamaan.
-Norppia ei myöskään saa houkutella pesimään esimerkiksi kesämökkien lähelle, Auttila muistuttaa.
Kinosten paikkoja ryhdytään tarkastelemaan heti, ja töihin ryhdytään tulevana viikonloppuna. Jäällä liikutaan osin moottoroidusti, osin suksilla.
Kun kinos kolataan, se tehdään kerralla valmiiksi, tampataan tiiviiksi ja jätetään sen jälkeen rauhaan.
Tavoitteena on Auttilan mukaan tehdä niin paljon kinoksia, että jokainen kuutti voisi syntyä kestävän pesän suojaan. Tarvittavien kinosten määrä selkiytyy vasta työn myötä.
Norppien synnytysaika alkaa helmikuun puolivälin paikkeilla.
Apu on mennyt perille
Apukinosten kolaaminen aloitettiin huonona lumitalvena vuonna 2014. Noin 170 henkeä urakoi yhteensä 240 apukinosta.
Kevään 2014 pesälaskennoissa arvioitiin, että yli 90 prosenttia kuuteista oli syntynyt apukinoksiin.
Kahtena viime talvena, kun apukinoksia on tehty, kuuttien pesäkuolleisuus on ollut 15-16 prosenttia. Heikkoina lumitalvina ilman apukinoksia pesäpoikaskuolleisuus on ollut 25-27 prosenttia. Poikaskuolleisuuden pitkäaikainen keskiarvo on noin kymmenen prosenttia.
Tänä vuonna Saimaalle viedään kokeiltavaksi myös yksi keinopesä, jos koekappale valmistuu ajoissa.