Anne Kokkonen
Savitaipalelaisen Pentti Pylkön suosikkipaikkaa ei tarvitse kauan arvailla. Suomen itsenäistymisen aikaan perehtynyt historian harrastaja viihtyy erinomaisesti arkistoissa.
— Kun arkistotutkimusta tekee, tuntee olevana puoliparatiisissa, Pylkkö paljastaa.
Kansallisissa ja alueellisissa arkistoissa on kulunut lukemattomia tunteja, mutta tulostakin on tullut. Ensimmäisen maailmansodan maalinnoitustöitä tutkiessaan Pylkkö törmäsi miltei unohtuneisiin asioihin.
Linnoitustöiden käynnistyminen Etelä-Karjalassa talvella 1916 merkitsi onnenpotkua maakunnan asukkaille. Suursodan näivetyksen keskellä 40 000 ihmiselle tarjoutui hyväpalkkaista työtä aivan kotinurkilla.
Venäjä oli varmistanut Suomenlahden, mutta Saksan maihinnousuun piti varautua Pohjanmaalla. Kaikki kulkukelpoiset tiet piti sulkea linnoitteilla.
Vuosina 1916—1917 pelkästään Luumäellä rakennettiin 60 kilometriä juoksuhautaa. Lemillä maalinnoitustöitä tehtiin 50:n ja Savitaipaleellakin 15 kilometrin verran.
— Venäjän strategiana oli viivyttää vihollisen etenemistä ja saada oma armeija vastaan Kymijoelle. Tarkoituksena oli noudattaa poltetun maan taktiikkaa.
Kuvernöörit olivat saaneet valmiit evakuointisuunnitelmat. Siviilit olisi pelastettu itään ja tuhottu Suomi jätetty taistelukentäksi.
— Asia oli ainakin kruununvoutien tiedossa, vaikkei siitä muuten laajemmin huudeltu.
Etelä-Karjalan maakuntayhdistyksen julkaisema Juoksuhautoja ja lintaaseja -teos ilmestyi viime vuoden lopulla Etelä-Karjalan vuosikirjana. Pentti Pylkön ohella kirjoitustyöhön osallistui luumäkeläinen Pekka Siiropää.
Pylkön mukaan kirja tarjosi kahdelle miehelle työtä enemmän kuin riittävästi, mutta kartat ja luettelot saatiin kohdalleen. Kirja sisältää muun muassa tilakohtaiset linnoitustiedot kaikkialta muualta paitsi Ruokolahdelta.
— Jääsken kihlakunnan aineisto oli tuhoutunut jatkosodan pommituksissa lähes kokonaan.
Vuosikirjaan sitoutuminen hidasti Pylkön paneutumista omiin kirjaprojekteihin. Vuodesta 1918 Savitaipaleella riittää kirjoitettavaa vielä ainakin yhden kirjan verran.
— Historia on aina kiinnostanut minua, ja kun olin lukenut vuoden 1918 tapahtumista, halusin alkuperäisten lähteiden äärelle. Ja kun arkistojen äärelle pääsin, ne veivät minut täysin mukanaan.
Kallioon hakattuun juoksuhautakaivantoon pääsee tutustumaan Savitaipaleen Laarin kylässä Kalliokoskentien varrella. Alueella on opastustaulu ja ylikulkusilta.
Pentti Pylkkö
Syntynyt vuonna 1941 Savitaipaleella.
Metsänhoitajan koulutus.
Perheessä vaimo, kuusi aikuista lasta, yhdeksän lapsenlasta.
Asuu omakotitalossa Savitaipaleella.
Harrastuksina liikunta, historia ja kielet.