Anne Kokkonen
Maaseudun muutos pakottaa perinteiset maaseudun järjestöt mukaan kehityksen kelkkaan. Vanhaan tarrautuminen merkitsisi hidasta hiipumista ja järjestötoiminnan kuolemaa.
Taipalsaaren maamiesseura ja maaseutunaiset kuuluvat Etelä-Karjalan aktiivisimpiin maaseutuseuroihin, mutta tulevaisuus herättää silti kysymyksiä. Mitä jäsenistö seuraltaan haluaa ja kuinka mukaan toimintaan saataisiin lisää nuorta väkeä?
Taipalsaarelaiset löysivät ratkaisun Saimaan ammattikorkeakoulun opiskelijoiden markkinointiosuuskunta Luxista. Seurat käynnistivät osuuskunnan kanssa kaksi vuotta kestävän yhteistyöprojektin, jonka avulla kehitetään muun muassa seurojen viestintää ja jäsenhankintaa.
Jäsenten toiveiden ja kehittämisideoiden kartoitus alkaa lähiaikoina pienimuotoisella kyselyllä. Näitä toiveita pyritään myöhemmin täyttämään.
— Tavoite on 2020-luvun toiminnassa, Taipalsaaren maamiesseuran johtokuntaan kuuluva Marko Suutari toteaa.
Uusi vuosituhat näkyy jo tiedotuksessa. Sekä maamiesseuran että maaseutunaisten kuulumiset voi lukea internetin kotisivulta tai Facebookista, jonne tiedot tapahtumista pyritään päivittämään reaaliajassa.
Ensi kesänä uutisia tulee muun muassa kotiseututalo Röytystä, jonne maamiesseura rakentaa tuottajajärjestön kanssa vanhojen traktorityökoneiden pysyvän näyttelyn. Markkinointiosuuskunnan edustajat ovat tiiviisti mukana hankkeen toteutuksessa.
Maaseutunaisissa vaikuttava Marja-Liisa Juntunen toivoo taipalsaarelaisten käynnistämän pilottihankkeen herättävän kiinnostusta myös muissa järjestöissä. Seurat hyötyvät nuorten ideoista sekä uusista näkökulmista ja opiskelijat pääsevät soveltamaan koulutustaan käytäntöön.
Taipalsaaren maamiesseura on jo valmiiksi hyvässä myötätuulessa, sillä viime vuonna seuran jäsenmäärä kasvoi lähes 15 prosenttia. Valtaosa muista maamiesseuroista kärsii jäsenmäärän hupenemisesta.
Etelä-Karjalassa aktiivisia maamiesseuroja toimii Taipalsaaren ohella Luumäellä, Parikkalassa, Joutsenossa ja Nuijamaalla. Imatralainen erikoisuus on Jääsken maamiesseura.
Maamiesseurat syntyivät 1800- ja 1900-luvuilla tukemaan maatilojen ammatillisia sekä yhteisöllisiä tarpeita. Maamiesseuroista eriytyneet maa- ja kotitalousnaiset ovat selvinneet maailman mullistuksista miesjärjestöjä paremmin. Pro Agria Etelä-Suomen järjestövastaava Sanna Lento-Kemppi arvioi, että naiset ovat pystyneet muuttamaan toimintaansa miehiä notkeammin.
— Vaikka ammatillisesti oltaisiin eriydytty, yhteisöllisyydellä on edelleen paikkansa seuratoiminnassa, Lento-Kemppi toteaa.
Tavoite on 2020-luvun toiminnassa.
Marko Suutari
Laskiaisrieha Taipalsaarella
Taipalsaaren maaseutuseurojen laskiaisrieha järjestetään Haikkaanlahden metsästysmajalla, Vitsaintie 51:ssä, sunnuntaina 7. helmikuuta kello 12—15.
Ohjelmassa mäenlaskua, hevosajelua, kilpailuja, puhvetti ja iskelmäartisti Pasi Vainionperä.
Markkinointiosuuskunta Lux esittelee seurojen toimintaa nuorten näkökulmasta.