Anne Kokkonen
Metsä ei tuo enää turvaa kaikille Etelä-Karjalan kunnille. Hakkuut ovat olleet paikoin niin perusteellisia, ettei puunmyynnillä voida enää tasapainottaa kuntataloutta.
Puunmyyntitulot ovat vähentyneet etenkin Savitaipaleella ja Taipalsaarella. Savitaipaleen kunnan omistama metsäpinta-ala on käytännössä puolittunut, ja odotettavissa oleva kantorahatulo vähenee vuosien 2016—2025 metsäsuunnitelmassa samassa suhteessa. Tulevaisuus ei tuo asiaan helpotusta.
— Edessä on harvennettujen vanhojen metsien päätehakkuita, Savitaipaleen kunnan teknisen osaston johtaja Vesa Roiko-Jokela kertoo.
Kun päätehakkuut ovat ohi, aukot eivät tuota vuosikymmeniin.
Taipalsaarella metsäsuunnitelma sallii nykyisin noin 25 000 euron arvoiset hakkuut vuosittain. Metsien kirjo ulottuu taimikoista päätehakkuuta odottaviin palstoihin.
— Vuoteen 2018 saakka ulottuvassa metsäsuunnitelmassa on varauduttu pääasiassa hoidollisiin hakkuisiin. Avohakkuita tehdään alle kymmenen hehtaarin alalle, hallintojohtaja Eija Hämäläinen toteaa.
Lemi ei kuulu varsinaisiin metsäpitäjiin, mutta sielläkin puuta on myyty viime vuosina varsin rajusti. Huippuvuosina puuta on myyty jopa 500 000 euron arvosta.
Metsäpalstoja on sekä myyty että ostettu, ja kunta on keskittänyt omistuksiaan Iitiäntien varteen. Lemille metsän omistaminen ei ole itseisarvo: metsää on hankittu ennen kaikkea vaihtomaaksi.
Imatrallekaan metsä ei ole sijoituskohde, vaan kaupungin metsiä käytetään maakauppojen vaihtovälineenä. Metsätalousinsinööri Matti Luostarisen mukaan korvaavan maa-alueen saaminen syrjemmältä kiinnostaa kauppakumppaneita edelleen.
Luumäki ja Ruokolahti ovat pitäneet huolta omaisuutensa arvon säilymisestä. Puukauppojen tuotto on pysynyt vakaana, ja metsien arvioidaan olevan hyvässä kunnossa kummassakin kunnassa.
Tekninen johtaja Ari Pöllänen arvioi myös Rautjärven metsien kunnon yleisesti ottaen hyväksi. Vuoden 2010 myrskytuhojen ja tuholaisvahinkojen jäljiltä suurin osa kunnan metsistä on taimikkoa tai kasvatusmetsää.
Parikkala on myynyt pikkupalstoja ja hankkinut tilalle kaavoitettavaa maata. Tarpeettomat pienet erillisalueet aiotaan myydä pois.
Lappeenrannan metsäomaisuus on kasvanut kuntaliitosten myötä 1 200 hehtaarilla. Metsien kunto on hyvä ja puusto kasvussa. Nykyisillä hakkuumäärillä metsiä uhkaa lähinnä yli-ikäisyys ja tuoton hiipuminen.