Ilpo Leskinen, Hanna Sipinen
Haapajärven valuma-alueen asukkaat kutsutaan mukaan parantamaan järven tilaa. Tarkoitus on, että jokainen pienentää päästöjä kykyjensä mukaan.
Alueen asukkaissa huolta herättävät kuitenkin ensisijaisesti kaupungin jätevedet.
Tiistaina järjestettyyn asukasiltaan saapuneen Lasse Meurosen mielestä järven ja sen läpi virtaavan Rakkolanjoen tila paranee vain, jos Lappeenrannan kaupunki ohjaa jätevetensä muualle.
-Jos kaupungin kaikki jätevedet tulevat tällaiseen ojaan, puhdasta ei tule ikinä.
Paikallisten puheenvuoroissa nousivat esiin lisäksi Haapajärven viimekesäinen mätänevä sinileväpuuro, sitkeä roskakalakanta sekä se, kuinka huonokuntoinen järvi vaikuttaa ympärillä olevien asuntojen arvoon.
Järven kunnon parantamiseksi ehdotettiin niin hulevesikosteikkoja kuin Rakkolanjoen ruoppausta.
Haapajärven tilaa ei pystytä parantamaan vain yhdellä konstilla. Tätä korostaa projektikoordinaattori Raija Aura Lappeenrannan seudun ympäristötoimesta.
Puolet Haapajärven ja sen halki virtaavan Rakkolanjoen päästöistä tulee kaupungin jätevesistä, ja toinen puoli kertyy valuma-alueen hajakuormituksesta.
-Tarkoitus ei ole osoitella suurimpia syyllisiä vaan lähteä siitä, mitä kukin pystyy omalla kohdallaan tekemään. Hajakuormitusta voidaan hallita pienissä asioissa ja joka paikassa. Tällä tavoin Pien-Saimaallakin on päästy eteenpäin.
Haapajärvelle tehdään hajakuormituksen yleissuunnitelma talven ja kevään aikana. Järven tilan parantaminen on jo aiemmin todettu työlääksi. Mahdotonta se ei Auran mukaan ole.
-Korostan, että vesi on uusiutuva luonnonvara. Peli ei ole vielä menetetty. Kun saadaan puhtaampaa vettä, tilanne paranee.
Suunnitelman on määrä valmistua kesään mennessä. Sitä työstetään alueen kylien tupailloissa.
Haapajärvellä alkaa myös Natura-alueen hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen. Aiheesta järjestetään ensimmäinen asukastilaisuus 18. helmikuuta kylätalossa.
Rakkolanjokeen on johdettu lisävettä Saimaan kanavasta noin vuoden verran, enimmillään 500 litraa sekunnissa. Näin joessa turvataan riittävä virtaama kuivina kausina. Tulvakausina lisävettä ei johdeta.
Alustavien tulosten perusteella typen määrä on vähentynyt samassa suhteessa kuin mitä lisävettä on johdettu. Fosforin määrä ei ole vähentynyt läheskään yhtä paljon.