Ilpo Leskinen
Eteläkarjalaisen kalastusmatkailun kehittämiselle on hyvät lähtökohdat. Näin arvioi Etelä-Karjalan maakuntajohtaja Matti Viialainen.
— Vettä ja kalaa riittää. Lappeenrannan, Joutsenon, Imatran ja Kyläniemen ääreltä löytyvät Saimaan parhaat kalavedet. Olemme hyvien, mutta osin hyödyntämättömien mahdollisuuksien äärellä.
Kalaturismin kehittäminen vaatii Viialaisen mukaan rohkeita yrittäjiä, joilla on pääomaa, investointikykyä, hyvää kalustoa ja riittävää opastusta.
Kalastuksen rinnalta pitää löytyä laaja palvelupaketti majoituksineen ja ruokailuineen.
Hyvänä esimerkkinä maakuntajohtaja mainitsee rantasalmelaisen Järvisydämen, jossa toimintaa on kehitetty pitkälle laajoin palveluin ja jossa tarjontaa on jokaiselle vuodenajalle.
Etelä-Karjalassa voidaan vastaavaan pääsemiseksi tukeutua kaupunkeihin ja Rauhan matkailukeskukseen. Viialainen myös muistuttaa, että maakuntaan on Pietarista edelleen lyhyt matka.
— Kun on luotu hyviä ja monipuolisia tuotteita, maakunta voi auttaa markkinoinnin ja myynnin tukemisessa.
Etelä-Karjalassa toimiva Blue Saimaa on Viialaisen mielestä oikeilla jäljillä omassa toiminnassaan. Yrityksen perustivat Antti ja Joonas Häkkinen kesällä 2012. He järjestävät kalastusmatkoja Taipalsaaren Kyläniemen vesille.
— Haluan rohkaista muitakin yrittäjiä liikkeelle, jotta eteläisen Saimaan kalastusmatkailu kohoaa seuraavalle portaalle. Julkinen puoli tekee varmasti voitavansa, maakuntajohtaja sanoo.
Antti Häkkinen kertoo, että ensimmäinen kesä meni yritystä käynnistellessä. Sen jälkeen kysyntä ovat kasvanut kesä kesältä tasaiseen tahtiin.
Venäläisasiakkaiden määrä oli viime kesänä selvästi pienempi kuin kesällä 2013.
— Uusia venäläisasiakkaita ei ole juuri saatu, mutta entiset asiakkaat tulevat uudelleen.
Samaan aikaan kotimaisten yritysasiakkaiden määrä on lisääntynyt. Häkkinen kertoo, että varauksia on tehty myös ensi kesälle. Kontakteja on luotu usealle taholle kotimaassa ja ulkomailla.
Häkkiset järjestävät enimmäkseen päiväretkiä Kyläniemen vesille. Lähtö- ja tulosatamana toimii tilanteen mukaan melkein mikä paikka tahansa. Eniten matkoja tehdään Imatralta ja Joutsenosta.
Kalaruokapainotteisiin uisteluretkiin on joskus ympätty troolikalastuksen seuraamista sekä rantautumista rantakala-aterialla.
Olipa lähtösatamana mikä tahansa, matka Kyläniemen vesille kestää 40 minuutista tuntiin. Tänä aikana ennätetään Häkkisen mukaan niin kahvitella, käydä läpi kalastusasioita kuin katsella maisemia.
Häkkisille ihanteellisin on 7—10 hengen ryhmä. Se mahtuu aluksen sisälle, jos sattuu satamaan.
Hauki paras matkailukala
Kalastusmatkalla pitää saada saalista. Varmimman saaliin takaa hauki, joka on suomalaisen kalastusmatkailun tärkein kala. Hauen ohella ahven ja kuha soveltuvat hyvin matkailuun.
Kalastusmatkailuyrittäjä Antti Häkkinen vahvistaa kokemustensa perusteella hauen tärkeyden.
— Saimaasta on usein saatu hyvän kokoisia haukia, ja myös kymmenen kilon maaginen raja on ylitetty.
Yli kolmikiloisen hauen ylös vetäminen on Häkkisen mukaan elämys niin kotimaiselle kuin ulkomaiselle turistille.
— Hyvin harva suomalainen on saanut tämän kokoisia kaloja etenkään, jos ei ole aivan aktiivinen kalastuksen harrastaja. Hauki ei ole arkinen kala, kun puhutaan sen pyytämisestä.
Suomalaista kalastusmatkailua viedään ulkomaisille asiakkaille Fishinginfinland.fi -sivuston avulla. Sieltä löytyy tietoa kymmenellä eri kielellä.
Lakimuutos varjostaa virtavesiä
Vuoden alusta voimaan tullut uusi kalastuslaki on luonut epämääräisen tilanteen Imatran Vuoksen ja Rautjärven Hiitolanjoen kalastukselle. Uusi laki tiukentaa arvokalojen suojelua.
Vuoksella on epäselvyys siitä, mitkä osat siitä tulkitaan virta- ja koskivesien ulkopuolisiksi alueiksi. Uuden lain mukaan onkiminen ja pilkkiminen ovat kiellettyjä koski- ja virta-alueilla niissä vesistöissä, joissa on vaelluskalakantoja.
Imatralla odotetaan Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (ELY) määrittelyä koski- ja virta-alueiden rajoista.
Tätä ennen noudatetaan noudatetaan vanhaa lakia. Siellä, missä vanhan lain aikana on voinut viehekalastaa, onkia ja pilkkiä, saanee tehdä näin edelleen. Tämän tulkinnan mukaan selväpiirteiset suvannot ja lahdelmat olisivat yhä vapaita onkijoille ja pilkkijöille.
Hiitolanjoella kalastus on toistaiseksi pysähdyksissä. Siellä odotetaan lain tulkintaa, mutta ei haluta kalastuksen täyskieltoa. Osakaskunnat ovat valmiit vähentämään kalastusta lupamyyntiä rajoittamalla. Kalastus Hiitolanjoella on ollut viime aikoina vähäistä.