Vesa Salminen
Ukonniemen muuttuminen urheilun ja matkailun mekaksi alkoi imatralaisesta aivomyrskystä. Kaupunginjohtaja Pertti Lintunen ei nimeä strategian keksijää, mutta muistaa sen syntyneen jäähallin suunnittelun yhteydessä 2007-2008.
Samaan aikaan naapurissa Lappeenrannan puolella lähti liikkeelle Rauhan jättimäinen kylpyläinvestointi.
– Se antoi mahdollisuuden tarkastella koko aluetta, Lintunen sanoo.
Jäähallin lisäksi kaupunki rahoitti yksityistä tennishallia sekä sisähallia. Tänä talvena niiden naapuriin valmistui hybridistadion pesäpalloon sekä hiihtoon ja ampumahiihtoon.
– Aina pitää miettiä, millä aikataululla ja millä rahoituksella tehdään. Mielellään otamme ulkopuolisia yksityisiä mukaan.
Liikunnan ja matkailun yhdistävään strategiaan liittyivät myös maanhankinnat Tornatorilta ja Stora Ensolta.
Lintusen mukaan tapahtumia haetaan kolmikannalla: kaupunki luo mahdollisuuksia, yritykset tekevät fasiliteetit ja seurat järjestävät tapahtumat.
– Me tarvitsemme ehdottomasti seuroja. Esimerkiksi SM-maastoissa äitienpäivänä oli hommissa 160 vapaaehtoista.
Lintusen mukaan Ukonniemeen ollaan nyt kehittämässä omaa markkinointiorganisaatiota.
Imatran kylpylän toimitusjohtajan Ari Aspian mukaa heitä kiinnostavat kaikki yksittäisistä ryhmistä valtakunnallisiin massoihin.
– Jos saadaan 5-7 päivän leirityssopimuksia vuosi vuoden jälkeen, he ovat enemmän kanta-asiakkaita.
Urheilumatkailusta kylpylä toivoo tasaista liikevaihtoa ympäri vuoden, mutta yleensä suuret tapahtumat korostuvat. Esimerkiksi Imatran SM-hiihdot täytti lähes yksin koko kylpylän.
– Isot tapahtumat osaltaan markkinoivat Imatraa ja suorituspaikkoja. Tunnettavuudelle ne ovat äärettömän tärkeitä.
Tarkkoja lukuja Aspialla ei liikunta- ja urheiluryhmistä ollut, mutta suunta on selvä.
– Se on varma, että tänä vuonna niitä on enemmän kuin viime vuonna.
Hän korostaa koko alueen ainutlaatuista majoituskapasiteettia, kun tarjolla on hostellia, hotellia, mökkiä tai huvilaa eri kokoisille ryhmille.
Seuraava hyvä kunnostuskohde on Aspian mielestä Karhumäen yleisurheilukenttä. Jääpallohallinkin hän alueelle ottaisi.
Aviasport Areenan toimitusjohtajan Sakari Myllyksen mukaan seurat ovat Ukonniemessä isoja operaattoreita.
– Nyt on aikaisempaa helpompi saada majoitusta leireille ja joukkueille. Välillä se oli jopa vaikeaa, Myllys vertaa nykytilannetta aikaan ennen venäläismatkailijoiden vähentymistä.
Aviasportin asiakkaat tulevat Suomesta ja pääosa vielä omasta maakunnasta. Haasteitakin on, sillä esimerkiksi golfaajat ja yleisurheilijat eivät ole satsauksista huolimatta ottaneet hallia omakseen. Yritys hoitaa myös ampumahiihtostadionin varauksia.
Areenaan on tultu leireilemään pääkaupunkiseudulta myös junalla, mikä on sekä ekologista että taloudellisesti kannattavampaa kuin oman bussin vuokraus viikonlopuksi. Aviasport on hoitanut kuljetukset asemalta majapaikkaan.
– Meillä on aikamoinen määrä petipaikkoja kävelymatkan päässä, Myllys sanoo.
Hiihtoa, juoksua, palloilua
Jäähalli
Vuonna 2011 avattu jäähalli maksoi 10 miljoonaa euroa. Rakennuttaja oli Imatran kaupunki.
Aviasport Areena
2,7 miljoonaa euroa. Imatran yritystilayhtiö sijoitti hallin osakepääomaa 450 000 euroa sekä rahoittaa sitä 100 000 eurolla joka vuosi kymmenen vuoden ajan.
Tennishalli
670 000 euroa, josta Imatran yritystilayhtiön kautta kanavoitu pääomasijoitus oli 250 000 euroa.
Monitoimistadion
Kaupungin toimitilayhtiön osuus kustannuksista oli 1,6 miljoonaa euroa, millä katettiin katsomoiden ja muiden rakennelmien rakentaminen. 1,3 miljoonan euron kentän rahoitti Imatran kaupunki.
Golfkenttä
Holiday Clubin yksityinen 18 reiän kenttä, joka maksoi 4,5 miljoonaa euroa.
Holiday clubin jäähalli
Lappeenrannan kaupunki maksoi Rauhan kylpylähotellissa olevan jäähallin/monitoimiareenan. Hinta oli 5,9 miljoonaa euroa.
Muita liikuntapaikkoja
Karhumäen kenttä ja tekonurmi, joka valmistui kesäkuussa 2007.
Ukonniemen latuverkosto sekä 1,7 kilometrin mittainen ensilumenlatu.