Outi Salovaara
Sosiaali- ja terveysuudistus (sote) tuskin muuttaa dramaattisesti tavallisen eteläkarjalaisen elämää. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote) säilyy tammikuussa 2019 voimaan tulevan sote-uudistuksen jälkeenkin.
Maan hallituksen keskiviikkona esittelemä ohjelma sisältää 18 maakuntaa, joilla on sote-palvelujen järjestämis- ja rahoitusvastuu.
— Sote-uudistuksessa ei ole muuta yllätyksellistä kuin se, että emme tiedä, mitä tarkoitetaan valinnanvapaudella, kilpailuttamisella ja yhtiöittämisellä. Kaikki muu meni odotusten mukaan, kertoo Eksoten toimitusjohtaja Pentti Itkonen.
Viime marraskuussa esillä oli malli, jossa 18 maakunnasta vain 15 olisi voinut toimia sote-alueena. Mikäli malli olisi toteutunut, Eksote pienenä alueena olisi joutunut järjestämään sote-palvelut yhdessä jonkun muun sote-alueen kanssa. Hallitus luopui mallista perustuslaillisten ongelmien vuoksi.
Uudessa mallissa 18 maakuntaa muodostavat viisi erityisvastuu- eli erva-yhteistyöaluetta. Alueiden maakunnat tekevät yhteistyösopimuksen, jonka maakuntavaltuustot hyväksyvät.
Erva-alueiden keskipisteeksi tulee maakunta, jonka alueella on yliopistollinen keskussairaala. Eksote kuuluu Helsingin yliopistollisen keskussairaalan alueeseen.
Yliopistosairaaloiden ohella Suomessa on tulevaisuudessa seitsemän täyden päivystyksen ympärivuorokautista sairaalaa. Täysi päivystys loppuu kuudesta keskussairaalasta, joista yksi lienee Kotka.
— Meillä on käsitys, että Etelä-Karjalan keskussairaala säilyy täyden päivystyksen sairaalana. Kaakkois-Suomessa on oltava yksi päivystävä sairaala, ja Kotka on liian lähellä Helsinkiä, sanoo Itkonen.
Hallituksen tavoitteena on valinnanvapauden lisääminen sote-palveluissa. Julkisten palvelujen yhtiöittämisvaatimus on voimakkaasti esillä, vaikka käytännön toteutustapa on auki.
Itkonen pitää erittäin huonona sitä, jos valinnaisuus edellyttää Eksoten kaikkien kilpailun alaisten palvelujen kuten vanhus-, kotihoito-, terveyskeskus- ja laboratoriopalvelujen yhtiöittämistä.
— Se tietäisi hurjaa määrää yhtiöitä.
Yhtiöittäminen häiritsisi Itkosen mukaan Eksoten jo saavuttamia integraatiohyötyjä ja yhden kokonaisuuden alla toimimista.
Maakuntaverotusta ei ainakaan tällä vaalikaudella tule, vaan valtio rahoittaa sote-uudistuksen väestöperusteisesti. Kenenkään verotuksen ei pitäisi uudistuksen vuoksi kiristyä.
— Eksotessa rahoitus tapahtuu jo nyt väestöperusteisesti, sillä kuntien maksuosuudet määrätään kiinteinä. Suunta on oikea, sillä tällainen rahoitus kannustaa ennaltaehkäisevään toimintaan ja terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen, sanoo Itkonen.