Musiikin virta ei hyydy Vuoksessa

Musiikkitapahtuma pysyy pitäjässä, kun on omia aktiivisia osaajia. Lappeenrannassa niitä löytyy marginaalista.

Petteri Värtö

Imatra on palannut Etelä-Karjalan musiikkitapahtumien pääpaikaksi. Kaupungissa on ensi kesänä moninkertainen määrä festivaaleja verrattuna maakuntakeskus Lappeenrantaan.

Muutama vuosi sitten tilanne oli täysin toinen. Big band -festivaali oli henkitoreissaan, ja samanaikaisesti Lappeenrantaan nousi uusia kevyen musiikin tapahtumia kuin sieniä sateella.

Mitä on tapahtunut parina viime vuotena? Mitä Imatra on osannut ja tehnyt paremmin kuin isojen tapahtumien perään alituisesti itkevä Lappeenranta? Miksi Vuoksen varsi soi kesäisin?

Vastauksia kysymyksiin löytyy vaivatta.

Imatralla on noin 40-vuotinen historia musiikkitapahtumien järjestämisestä. Imatra big band festivaali syntyi paikallisesta, pienen joukon kokoontumisesta ja kasvoi vuosi vuodelta isommaksi. Samalla kasvoi kyky järjestää tapahtumia. Big bändit palasi pienille juurilleen, mutta soitto ei ole vaiennut.

Ennen musiikkia oli jo motoristitapahtuma. Kansainvälinen moottoripyöräkilpailu on pitänyt Imatran monien muistissa ja kokoontumisten kohteena. Niiden ympärille syntyy musiikillistakin pärinää.

Lappeenranta on kokeillut humppaa ja blue lakea, rantajameja, rakuunarockia ja lappeenrannan öitä. Kaikki olivat kannettua vettä kaivosta, josta ammentui virkamiesten tapahtumatyöryhmä.

Tapahtumalle on tärkeätä löytää oiva paikka. Imatralla munat on pantu viime kesänä hyväksi havaittuun Virran puistoon kulttuuritalon ja Vuoksen välissä, Lappeenrannassa ne ovat aina olleet levällään.

Imatra siis bilettää kansallismaisemassa, Luumäki jamittaa ja Savitaipale soi museomiljöössä. Lappeenrannassa vastaava luonnonkaunis maisema on Linnoituksessa. Siellä kuuluu vain riitely.

Rakuunarock ehti elää kolme kesää. Jo ennen ensimmäistä sointua sen paikkaa vastustivat Linnoituksen asukkaat, osa kulttuuritoimen virkamiehistä ja paikallisen kulttuurihistorian vaalijat.

Paikallinen osaaminen on merkittävintä tapahtumien järjestämisessä. Imatran festivaaleissa olennaista on perinteen ohella ollut uusi tekijäsukupolvi, ja kaupungin sille suomat mahdollisuudet.

Lappeenrannan pitkäkestoisin musiikkitapahtuma on LprHCFest. Se viettää 10-vuotisjuhlaansa itselleen tyypillisesti marginaalissa. Siellä tapahtuma on aina ollut, ja sieltä sen voima kumpuaa.

HCFestin kivijalka on ollut musiikillinen lähihistoria. Lappeenranta on kova punk- ja metallimusiikkikaupunki. Nykyisin se kuuluu Huhtiniemen pallokentällä ja valtakunnallisesti isoina bändeinä.

Vastaava pienen porukan talkoohenki ja rakkaus omaan asiaan näkyvät oikeastaan kaikissa Etelä-Karjalan kuntien musiikkitapahtumissa. Niihin tarvitaan paljon muutakin kuin vain virkatyötä.

Kirjoittaja on Etelä-Saimaan kulttuuritoimittaja.

Kirjoittaja:
Petteri Värtö