Riina Nokso-Koivisto
Hauru-yhtye laulaa kirkkailla äänillä ilkikurisesti hymyillen.
— Voi sie hullu, ku markan maksoit, mie sain kopeekalla. Mie sain sängyssä viltin alla ja sie sait lattialla.
Yleisö Tapavainolan seurojentalolla hyrähtää nauruun.
— Nauru on tavoitteemme. Jos yleisö katsoo keikkamme läpi naama vakavana, on jokin mennyt pieleen, Heidi Juvanen kertoo keikan jälkeen takahuoneessa.
Juvanen, Siiri Laitinen ja Maija Holopainen muodostavat kansanmusiikkiyhtye Haurun, jolla on viime aikoina pyyhkinyt hyvin. Tämän vuoden Folklandia-risteilyllä Haurulle myönnettiin Vuoden nuori pelimanni -palkinto. Folklandia on laaja, valtakunnallinen kansanmusiikin katselmus, johon osallistui toistasataa yhtyettä.
Valitsijoiden mielestä Hauru soittaa tuoretta, rajoja rikkovaa ja omannäköistään kansanmusiikkia.
— Kuuntelemme paljon muutakin kuin kansanmusaa, mikä kuuluu sekä soitossa että laulussa, Siiri Laitinen sanoo.
Vaikka laulujen sanat ja osa melodioistakin ovat peräisin perinteisistä kansanlaulukirjoista, Hauru kuulostaa raikkaalta ja modernilta.
— Sovitamme kappaleet aika voimakkaasti uudestaan. Ideoita napataan yli genrerajojen, Maija Holopainen sanoo.
Bändin jäsenten mielestä kansanmusiikin hienous on juuri se, että rajat ovat joustavat. Melodioihin voi ammentaa vaikutteita vaikkapa Atlantin takaa countrymusiikista. Komppikitara voi rämistä kuin rokkibändissä.
Hauru syntyi muutama vuosi sitten, kun lappeenrantalaiset ystävykset Siiri ja Heidi tutustuivat haminalaiseen Maijaan kansanmusiikkileireillä ja Sari Kaasisen perustamassa Roihu-bändissä.
Tytöt olivat opiskelleet klassista viulua musiikkiopistossa, mutta kansanmusiikissa viehätti rento ja innostava ilmapiiri.
Kun kolmikko huomasi olevansa musiikillisesti samoilla linjoilla, syntyi idea bändin perustamisesta.
He panostavat paitsi bändiin myös musiikin opiskeluun. Holopainen käy Sibelius-Akatemian nuorisokoulutuksessa instrumentteinaan viulu ja kantele. Laitinen ja Juvanen asuvat nykyisin Helsingissä, jonne he muuttivat syksyllä päästyään Sibelius-lukioon.
Folklandialla tai Kaustisilla näkee, että kansanmusiikilla on paljon nuoria harrastajia. Sen sijaan helsinkiläisessä taidelukiossa kansanmusiikin harrastajat ovat pieni vähemmistö. Kansanmusiikkia suositumpia genrejä ovat jazz, pop ja klassinen.
— Helsingissä meillä ei ole ollut oikein keikkojakaan. Toivotaan, että tulevaisuudessa kansanmusiikki nostaisi päätään entistä enemmän myös siellä, Siiri Laitinen sanoo.