Uudistuksessa paljon avoimia kysymyksiä

Etelä-Karjala. Anneli Kiljunen (sd.) on huolestunut siitä, mitä julkisten palvelujen yhtiöittämisvaatimus tarkoittaa Eksoten kannalta.

Outi Salovaara

Kansanedustaja Anneli Kiljusen (sd.) mukaan Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksote) asema sote-uudistuksessa on monta muuta aluetta parempi jo toteutettujen uudistusten vuoksi.

Kysymysmerkkejä on kuitenkin vielä paljon. Eksoten toimitusjohtajan Pentti Itkosen tavoin Kiljunen on huolestunut siitä, mitä julkisten palvelujen yhtiöittämisvaatimus tarkoittaa Eksoten kannalta.

Myös sote-rahoituksen mahdollinen kerääminen asiakasmaksuja korottamalla huolettaa Kiljusta. Ratkaisematta on edelleen, mikä on uudenlaisen maakuntahallinnon ja vaaleilla valittavien maakuntaedustajien rooli suhteessa valtioon.

— Todella paljon olennaisia asioita jää jatkovalmisteluun, sanoo Kiljunen.

Lappeenrannan rahoitus- ja strategiajohtaja Olli Naukkarinen pohtii muun muassa rakennusten ylläpitoa. Uudistuksessa Eksoten sairaalat tulevat maakunnan omistukseen, kun taas kuntien omistamat Eksoten vuokraamat terveyskeskukset ja muut rakennukset jäävät kuntien omistukseen.

— Mihin tämä kannustaa kuntia rakennusten ylläpidon suhteen, pohtii Naukkarinen.

Jatkossa kuntien perimät vuokrat määritellään valtakunnallisesti eikä paikallisesti. Naukkarisen mielestä se on viisasta, sillä se estää kuntia perimästä ylihintaisia vuokria.

Naukkarisen mielestä sosiaali- ja terveyspalvelujen irrottaminen kunnista on hyvä linja.

— Kuntien maksuosuuksista tappeluun menee hirveästi aikaa, eikä se ole potilaan hyväksi. Kun raha tulee isommasta kassasta, se on erittäin hyvä.

Siirtymävaiheessa kuitenkin saattaa tulla ongelmia. Vuonna 2019 velat siirtyvät kuntayhtymiltä maakunnille. Kannattaako kuntien siis sitä ennen enää rahoittaa kuntayhtymiä?

— Kunnat voivat alkaa ajatella, että kahden vuoden jälkeen maakunta alkaa hoitaa asiat, joten kannattaa vähentää kuntayhtymien rahoitus minimiin, sanoo Naukkarinen.

Toisaalta mikäli vuoden 2018 kulutaso toimii sote-uudistuksen alkuvaiheen rahoituksen pohjana, syntyy kunnille kannustin ylirahoittaa sote-palvelut kertaluontoisesti. Näin käy, mikäli vuoden 2018 kulutaso vaikuttaa maakunnan valtionrahoitukseen vuoden 2019 jälkeen.

Kirjoittaja:
Outi Salovaara