Anssi Silvennoinen
Etelä-Karjalassa on enemmän jalkapalloilijoita kuin aikoihin. Viime vuonna maakunnan urheiluseuroissa oli 2 440 jalkapalloilijaa, joka on suurin määrä sitten nykyisen seurantajärjestelmän ennätysvuoden 2007, jolloin pelipassin hankki 2 549 eteläkarjalaista.
Lajin alamäki jatkui Etelä-Karjalassa yhtäjaksoisesti kuuden vuoden ajan ennen kuin harrastajamäärä kääntyi voimakkaaseen kasvuun kaksi vuotta sitten.
-Luulen, että kasvu jatkuu myös tänä vuonna. Näin on käymässä sen perusteella, mitä tiedän omasta päivystävästä puhelimestamme ja mitä olen kuullut valtakunnallisista luvuista, Kaakkois-Suomen piirijohtaja Veijo Vainikka kertoo.
Lisenssipelaajien määrällä mitattuna jalkapallo on suurin palloilulaji Etelä-Karjalassa ja koko Suomessa. Etelä-Karjalassa on kuitenkin suhteessa vähemmän jalkapalloilijoita ja enemmän salibandyn ja jääkiekon pelaajia kuin muualla Suomessa keskimäärin.
ETELÄ-KARJALAN jalkapalloilijoiden määrän kasvuun on Vainikan mukaan kolme pääsyytä: harrastetoimintaa tarjoavia seuroja on entistä enemmän, harrastusolosuhteet ovat parantuneet ja jalkapallolla on hyvä maine.
-Jalkapallo koetaan lajiksi, joka kantaa oman yhteiskuntavastuunsa ja jonka pariin on helppo mennä, Vainikka toteaa.
Etelä-Karjalaan on rakennettu 2000-luvulla kuusi täysimittaista jalkapallon tekonurmikenttää: kolme Lappeenrantaan ja yksi Savitaipaleelle, Joutsenoon ja Imatralle.
Lajin talviharrastusmahdollisuuksia ovat kohentaneet myös hallit.
Maakunta on Suomen kärkeä, kun tekonurmikenttien määrä suhteutetaan alueen pelaajamäärään. Palloliiton tilastojen mukaan koko Kaakkois-Suomen piirin vertailuluku 2,73 oli viime vuonna maan toisiksi paras Pohjois-Suomen jälkeen.
-Etelä-Karjalan alueella mennään vertailuluvussa viiteen, joka on yli kaksi kertaa parempi kuin koko Suomen keskiarvo 2,06, Vainikka toteaa.
Taloudellinen taantuma näkyy myös harrastusvalinnoissa. Vainikan mukaan jalkapalloilu on Etelä-Karjalassa säilynyt suhteellisen halpana harrastuksena, vaikka ruuhka-Suomessa lajin kausikulut ovat nousseet paikoin rajusti.
-Olen joskus sanonut, että täällä seurat tarjoavat harrastusta vähän turhankin halvalla. Silloin sitä käytetään vähän päiväkotityyppisenä, kun lapset saa halvalla hoitoon. Toisaalta sekin huolestuttaa, jos lapsen harrastamiseen alkaa mennä tonnitolkulla rahaa vuodessa.
Harrastajamäärä kasvaa, vaikka Etelä-Karjalan väestö vanhenee vauhdilla. Tilastokeskuksen mukaan maakunnassa asui viime vuonna alle 65-vuotiaita ihmisiä yli 10 000 vähemmän kuin kymmenen vuotta sitten.
Toisaalta lapset liittyvät urheiluseurojen toimintaan mukaan keskimäärin nuorempina kuin aiempina vuosikymmeninä.