Etelä-Karjalan vesi laajalti laadukasta

VEDENLAATU. Suur-Saimaan vesi on erinomaista. Pien-Saimaan vesi on tyydyttävää tai välttävää. Metsätalous sotkee Ruokolahden vesiä.

Ilpo Leskinen

Etelä-Karjalan järvivedet erottuvat edukseen koko maan vertailussa. Maakunnan vedet ovat suureksi osaksi joko erinomaisia tai hyviä. Suurimmat järvet ovat hyväkuntoisia valtaosaltaan, jos ei peräti kokonaan.

Etelä-Karjalan järvien ja jokien vedenlaatutietoja pääsee katsomaan Suomen ympäristökeskuksen verkkosivuille vastikään avatusta karttapalvelusta.

Karttaa voi kohdistaa ja suurentaa lähes mielin määrin. Vesistöjen ekologinen laatuluokitus on vuodelta 2013. Uusi luokitus tehdään muutaman vuoden päästä.

Limnologi Sari Mitikka Suomen ympäristökeskuksesta kertoo, että kun vedenlaatu on erinomainen tai hyvä, asiat ovat pääpiirteissään kunnossa. Vettä voi hyödyntää huolettomasti.

Hyvässä vedenlaadussa on kuitenkin jo muutoksen merkkejä verrattuna erinomaiseen. Kun vedenlaatu on heikentynyt hyvästä tyydyttäväksi, vesistöstä löytyy Mitikan mukaan jo useita ongelmia.

Pien-Saimaa näyttäytyy kartalla maakunnan laajimpana ongelma-alueena. Parasta vettä löytyy Vehkataipaleen pumppaamon välittömästä vaikutuspiiristä.

Kivisalmen pumppaamon vaikutus läntisen Pien-Saimaan vedenlaatuun nähdään toden teolla vasta tulevina vuosina, kun vedenlaatua arvioidaan seuraavan kerran laajasti.

Limnologi Marja Kauppi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksesta kertoo, että ensi arvioiden perusteella pumppaamo on parantanut Piiluvanselän ja Sunisenselän tilaa vähintään odotetusti, ellei enemmänkin.

Vuonna 2013 läntisen Pien-Saimaan vedenlaadun arvioitiin olevan tyydyttävän ja välttävän rajoilla, niukasti tyydyttävän puolella.

Kivisalmen pumppaamon ensimmäiset vaikutukset antavat Kaupin mukaan vahvoja viitteitä siitä, että Pien-Saimaa on kärsinyt suuresti patoteiden ja kapeiden silta-aukkojen aiheuttamasta virtauksen vähäisyydestä.

Sama ilmiö on näkynyt myös Ruokolahden Soinilansalmessa. Sielläkin patotie on pienentänyt virtausta olemattomiin ja heikentänyt vedenlaatua.

Etelä-Karjalan vesien yhtenä uhkana Kauppi mainitsee metsätalouden toimenpiteet.

Metsätalouden valumat ovat hänen mukaansa pääsyynä siihen, että Ruokolahden Haapaveden tila on vuosien aikana heikentynyt ja pikkuahvenien elohopeapitoisuudet ovat koholla.

Vedenlaatukartta verkossa

– Vedenlaatukartta löytyy Suomen ympäristökeskuksen sivuilta osoitteesta www.paikkatieto.ymparisto.fi/vesikartta.

– Karttasivu löytyy myös siten, että laittaa Googleen hakusanaksi vesikartta. Kahdella ensimmäisellä hakutuloksella pääsee suoraan kartan ääreen.

– Karttasivustolla on ollut viime päivinä runsaasti kävijöitä. Sivuston kapasiteettia on kasvatettu, mutta kartan latautuminen voi kestää jonkin aikaa.

Kirjoittaja:
Ilpo Leskinen