Timo Laitakari
Rakennus Lahikaisen toimitusjohtaja Hannu Lahikainen on vihainen. Hän haluaa Lappeenrannan kaupungilta korvauksia ja anteeksipyynnön.
Kaupunki on pitänyt rakennusliikettä syypäänä Kehruuhuoneen lattian nopeaan kulumiseen ja vaatinut siltä korvauksia.
Lahikaisen mielestä syytökset ovat aiheettomia ja mustaavat yhtiön mainetta.
– Jos ei Lappeenranta myönnä virhettään ja maksa meille aiheutuneita kuluja, vien tämän käräjille.
Lahikaisen mukaan ongelman syy on, että mäntylautaisen lattian pinnoitteena käytetty vaha ei yksinkertaisesti sovellu julkisiin tiloihin.
Vahaus myös vaatii jatkuvaa hoitoa ja kunnossapitoa, eikä sitä ollut tehty.
– Materiaali ei ole käytössä julkisissa tiloissa, koska sillä ei ole mitään kulutuskestävyyttä.
Ainoa tiedossa oleva kohde on Helsingin musiikkitalon konserttitasanne, jossa ei liiku yleisö vaan orkesteri. Sielläkin vahaus vaatii Lahikaisen mukaan jatkuvaa huoltoa ja kaksi kertaa vuodessa isomman käsittelyn.
Yhtiön näkemyksiä tukee asiaan erikoistuneen konsultin selvitys, jonka Lahikainen on tilannut.
Kehruuhuoneen remontin tilasi kaupungin tilakeskus. Tilakeskuksen johtaja Katri Tolvanen kommentoi asiaa varovaisesti. Kaupungin kanta on, ettei lattiamateriaalin valinta ollut virhe, vaan virhe tapahtui lattian käsittelyssä.
– Tiedän urakoitsijan näkemyksen tästä. Neuvottelut asiaan liittyen ovat kesken.
Vanhaan hirsirakennukseen kunnostettu Kehruuhuone otettiin käyttöön vuosi sitten vappuna. Kaupunki on vuokrannut rakennuksen Sari Kaasisen yhtiölle, joka pyörittää tiloissa ravintolaa ja juhlatilaa.
Kaasinen suhtautuu riitaan lähinnä kiusaantuneesti.
– En halua puuttua asiaan, joka ei meille kuulu. Me emme ole tässä osapuoli. Haluaisimme vain toimia tässä mahdollisimman hyvin ja tuottaa ihmisille hyvää mieltä.
Kaasinen kertoo, että lattian ongelmat havaittiin heti, kun toiminta alkoi. Lattian pinnasta irtosi jo avajaisissa tuolinjalkojen alta palasia.
Kaupunki reklamoi lattiasta syksyllä rakennusyhtiötä ja vaati korvauksia sekä lattian uusimista. Yhtiö kiisti virheen ja kieltäytyi lattian korjaamisesta takuutyönä.
Lahikainen kertoo, että yhtiö oli valmis tekemään työn, mutta kaupungin kustannuksella ja eri materiaaleilla. Yhtiö varoitti materiaalista jo ennen lattian tekoa.
Työn teki lopulta vuodenvaihteessa toinen yritys kaupungin kustannuksella. Samalla lattian pinnoite muuttui ainakin värin osalta.
Lahikainen arvioi, että lattian huollosta ja ylläpidosta aiheutuu kaupungille jatkossakin kymmenien tuhansien eurojen vuosikulut. Hiekka ja pikkukivet ovat pinnoitteelle tuhoisia.
Valmistajan ohjeiden mukaan lattiaa pitää pestä säännöllisesti erikoisaineilla. Lisäksi korjausvahausta täytyy tehdä kuukausittain. Vähintään kerran vuodessa koko lattialle pitää tehdä vielä raskas käsittely, jonka aikana tilat ovat pois käytöstä.
Tilakeskuksen suunnittelupäällikkö Pekka Oksmanin käsitys asiasta on erilainen. Hänen mukaansa lattia on toiminut vuodenvaihteen jälkeen hyvin ja ilman erityisiä toimenpiteitä.
– Kuntoa seurataan, ja tarpeen mukaan siihen tehdään kevyt käsittely. Huollon helppous oli yksi peruste, miksi materiaali valittiin, Oksman sanoo.
Myös Sari Kaasinen kertoo, että vuodenvaihteessa tapahtuneen remontin jälkeen ei ole ollut mitään ongelmia.
– Se on nyt ihan eri lattia.
Kehruuhuoneen henkilöstö siivoaa lattian päivittäin. Muuta huoltoa tai lisävahaamista lattia ei Kaasisen mukaan ole vuodenvaihteen jälkeen vaatinut.