Categories
Artikkelit

Historiaa muiden silmin

Tutkimus. Tekeillä oleva historiateos kysyy muistitietoa eteläkarjalaisilta. Sen toivotaan tukevan palveluiden kehittämistä.

Petteri Värtö

Etelä-Karjalan historian kirjoittavat toiset. Uutta maakuntaan paikantuvaa tietoa tuottaa 18 kirjoittajaa, jotka työskentelevät yliopistoissa Joensuusta Turkuun ja Helsingistä Ouluun.

— Halusin tutkimukseen lavean näkökulman enkä keskittyä vain esimerkiksi Itä-Suomen yliopistoon. Ryhmässä on hieno kirjo tutkijoita koko maasta, dosentti Jyrki Paaskoski kertoo.

Paaskoski on historian päätoimittaja. Hänen mukaansa kirjoittajat on valittu ensisijaisesti tutkimustensa perusteella, mutta monella on asuin-, koulunkäynti- tai synnyinkuntakytköksiä alueelle.

Maakuntahistoriaa on jo kirjoitettunakin. Paaskoski kertoo lukeneensa ensimmäisiä tekstiversioita muun muassa myöhäisestä rautakaudesta, jota tutkii Ville Laakso Turun yliopistosta.

Arkeologit jalkautuvat Joutsenon Kuurmanpohjaan elokuussa. Kesän jälkeen hihojen kääriminen alkaa toden teolla. Kaksiosaisen teoksen ensimmäinen osa ilmestyy marraskuussa 2018.

Yleisen historian sijasta katse tarkentuu paikallisten ihmisten historiaan. Esimerkiksi Ville Kivimäki tutkii eteläkarjalaisten mielialoja sota- ja varsinkin niitä seuranneina sotakorvausvuosina.

Tutkimus tukeutuu olemassaolevaan historiatietoon, mutta rakentaa oman kysymyksenasettelunsa uudella tavalla. Uutta sanottavaa on löydyttävä, ja sitä kysytään myös alueen asukkailta.

— Tarkoitus on lanseerata yhdessä paikallisten museoiden kanssa muistitiedon keruuhanke. Tieto tulee tutkimuskäyttöön ja taltioituu Etelä-Karjalan museoon, Paaskoski sanoo.

Vanhempi hyödynnettävä tutkimustieto koostuu Jääsken, Kurkijoen ja Lappeen kihlakuntahistorioista sekä Imatran, Lappeenrannan ja maalaispitäjien uudemmista paikallishistoriateoksista.

Etelä-Karjala on maakuntana nuori, nykyinen alue muodostui sotien jälkeen. Sen historian kirjoittamista on pohdittu vuosikymmeniä, ja aina esille on noussut maantieteellinen rajaus.

— Laatokan, Pietarin ja Viipurin sekä niiden yhteyksien merkitys on tärkeä eri historiallisina aikakausina. Teksti kuitenkin täsmentyy nykyisen alueen näkökulmaan, Paaskoski kertoo.

Historiateoksen taloudelliset tukijat perustelevat sen merkittävyyttä maakunnan kehittämisellä. Selkeä historiallinen yleisesitys toimii matkailu- ja muiden palvelujen kehittämisen kivijalkana.

Etelä-Karjalan maakuntahistoria

Kaksiosainen teos, jonka ensimmäinen osa ilmestyy marraskuussa 2018 ja toinen vuotta myöhemmin.

Ensimmäinen osa ulottuu geologiasta ja esihistoriasta 1850–1860-luvun taitteeseen, toinen osa 1860-luvulta nykyaikaan.

Tutkimustyön budjetti on 363 500 euroa, ja sen rahoittajia ovat Etelä-Karjalan liitto, Karjalan kulttuurirahasto, Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiö ja

Raija ja Ossi Tuuliaisen säätiö.

Kirjoittajiin kuuluvat Matti Hakulinen, Aivar Kriiska, Tapani Rostedt, Kerkko Nordqvist, Mika Lavento, Ville Laakso, Georg Haggrén, Mika Sivonen, Antti Räihä, Jyrki Paaskoski, Sirkka-Liisa Ranta, Ossi Kokko, Marko Paavilainen, Marko Tikka, Ville Kivimäki, Juha Pohjonen, Mikko Kohvakka ja Kristiina Korjonen-Kuusipuro.

Kirjoittaja:
Petteri Värtö