Anne Kokkonen
Etelä-Karjalan pelastuslaitos on lopettanut miehistön varallaolon sivutoimisilta sopimuspalomiehiltä. Korvauksista luovuttiin heinäkuun alusta alkaen.
— Vihelsimme pelin poikki, kun palkka-asia riitautettiin. Varallaolon lopettamisesta on yritetty keskustella moneen kertaan, mutta aina on sota noussut, Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen pelastuspäällikkö Ulf Westerstråhle toteaa.
Uudessa järjestelyssä varalla olevat saavat tarvittaessa viestin puhelimeensa, jolloin heiltä edellytetään saapumista paloasemalle. Kokoaikaista fyysistä läsnäoloa ei vaadita.
Varallaolon ehdoista on taitettu peistä vuosien ajan. Nyt kiista sivutoimisten sopimuspalomiesten varallaoloajan peruspalkoista, lomarahoista sekä erilaisista korvauksista ja lisistä on menossa oikeuden ratkaistavaksi.
Varallaolo on ollut käytössä enää vain Joutsenossa ja Luumäellä. Joutsenossa varallaolosta luovuttiin, kun vakituinen henkilökunta alkoi päivystää paloasemalla ympärivuorokautisesti.
Luumäellä ratkaisu on herättänyt tyrmistystä. Maakunnallista pelastuslaitosta perustettaessa neuvottelijat olivat luvanneet, ettei palvelutasoon puututa.
— Tämä on suurin toteutettu heikennys palveluissa. Kunnan maksut eivät muutu, mutta palvelutaso laskee, Etelä-Karjalan pelastuslautakunnan varapuheenjohtajana toimiva luumäkeläinen Esa Pelkonen huomauttaa.
Pelkosen mukaan asiaa ei tuotu lautakunnan käsittelyyn, vaan maksatusmuutos tehtiin virkamiespäätöksenä. Luumäkeläiset eivät voineet näin puolustaa tarpeellisena pitämäänsä korvauskäytäntöä.
— Miksi muutos piti tehdä juuri nyt, kun Kuutostien remontti on pahasti kesken, Luumäen kunnanjohtaja Anne Ukkonen ihmettelee. Hänen mukaansa kuntajohtajien pelastustoimen neuvottelukuntakaan ei tiennyt etukäteen Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen suunnitelmista.
Pelastusjohtaja Erkki Hokkasen mukaan kyseessä oli pelkkä aiemmin hyväksytyn päätöksen toimeenpano. Varallaolosääntöjen muutokset sisältyvät vuosien 2013—2016 palvelutasopäätökseen.
Korvausta maksetaan yhä valmiudessa oleville ryhmänjohtajille. Muut saavat korvauksen erikoistapauksissa, kuten pitkäkestoisen maastopalovaroituksen aikana tai varauduttaessa myrskyn jälkien korjaamiseen.
Pelastuslaitoksen mukaan ryhmänjohtajan lähtövalmius pitenee viidestä minuutista enintään viiteentoista. Lavolan asemalta yksiköt ehtivät Luumäelle puolessa tunnissa.
— Mitä olen sopimuspalomiehiltä kuullut, järjestelmien muuttuminen ei ole vaikuttanut oleellisesti henkilöstön motivaatioon. Ne, jotka ovat lähteneet mukaan palokuntatoimintaan, lähtevät keikoille entiseen tapaan, Westerstråhle toteaa.
Kiista varallaolokorvauksesta
Korkein oikeus määräsi kesäkuussa 2015 Turun kaupungin maksamaan palomiehelle korvauksia, koska miehen varallaolo katsottiin korvausten piiriin kuuluvaksi työajaksi.
26 sivutoimista sopimuspalomiestä jätti syksyllä 2015 Lappeenrannan kaupungille vaatimuksen maksamattomista palkoista. Vaatimuksen jättäneet olivat työskennelleet Luumäen ja Joutsenon paloasemilla.
Yksittäiset palkkavaatimukset vaihtelivat 11 900 eurosta 183 000 euroon. Palkkavaatimusten yhteissumma on 2,2 miljoonaa euroa.
Lappeenrannan kaupunki on tyrmännyt vaatimukset.