Ilpo Leskinen
Rakuunaperinne siirtyy Lappeenrannassa uuteen aikaan. Rakuunaeskadroonan toiminta päättyy vuodenvaihteessa, eikä rakuunoita enää kouluteta.
Maasotakoulu ylläpitää rakuunoiden perinnettä tulevaisuudessakin. Näin kertoo Maasotakoulun apulaisjohtaja ja rakuunoiden perinnekomentaja, eversti Petteri Rokka.
-En näe tässä mitään dramaattista. Ainoa muutos on siinä, että uusien rakuunoiden kouluttaminen päättyy. Reserviin on koulutettu runsaasti rakuunoita, joten perinteen vaalijoita riittää.
Maasotakoululla on Rokan mukaan velvollisuus vaalia rakuunoiden perinnettä riippumatta siitä, koulutetaanko uusia rakuunoita vai ei.
Vaikka Maasotakoululla on 20 joukko-osaston perinteet vaalittavana, hän arvioi, että Lappeenrannassa rakuunaperinteen vaaliminen säilyy keskeisellä sijalla.
-Rakuunalippu näkyy edelleen, ja rakuunoiden perinnetapahtumat säilyvät. Rakuunasoittokunnan nimi pysyy ennallaan. Tuemme edelleen Rakuunakillan ja Ratsuväen perinnesoittokunnan työtä.
Maasotakoulu ottaa myös vastaan uusia ideoita rakuunaperinteen vaalimiseksi.
Rakuunoiden perinneratsukot näkyvät Lappeenrannan katukuvassa vähintään yhtä usein kuin tähänkin saakka. Näin kertoo Rakuunakillan Etelä-Karjalan eskadroonan päällikkö Fredrik Söderlund.
-Rakuunakillan rooli perinteen vaalimisessa pysyy ennallaan ja joiltakin osin jopa vahvistuu. Nykyisen toiminnan keskeiset piirteet säilytetään.
Söderlund pitää tärkeimpänä, että Rakuunakilta vaalii rakuunoiden monisatavuotista historiaa, pitää perinnettä elävänä ja säilyttää ratsuväen hengen ihmisten tietoisuudessa.
Söderlund on ollut mukana rakuunoiden perinnetyössä vuodesta 1990 lähtien. Rakuunoiden perinneratsastus siirtyi Rakuunakillan vastuulle vuonna 1998. Sitä ennen toiminnasta vastasi Ratsuväen tuki.
Rakuunakillalla on viitisensataa jäsentä, joista pari sataa on Etelä-Karjalassa.