Petteri Värtö
Taikinamäki palaa salaa 1950-luvulle Lappeenrannassa. Koulukadun kolmen kerrostalon hupun alta paljastuu marraskuussa rappauspinta, joka palauttaa ympäristön alkuperäisen oloiseksi.
— Alkuperäisasun palautus näin isosti on harvinaista. Yleisempää on levyttää uudelleen ja tehdä lisälämmöneristeitä sekä tuulettuvia seinärakenteita, toimitusjohtaja Anssi Peuhkuri talojen julkisivuja saneeraavasta Maalausliike Peuhkurista kertoo.
Hänen mukaansa mineriittilevyjen alla on usein pikemminkin korjattavaa eikä toimiva alkuperäinen seinärakenne kuten Koulukadulla.
Talot on rakennettu 1950-luvulla ja vuorattu mineriittilevyillä 50 vuotta sitten. Syynä levyjen asennukseen aikoinaan oli alkuperäisen rappauspinnan pilaaminen vääränlaisella maalauskäsittelyllä.
Museotoimi tervehtii ilolla kerrostalojen alkuperäisasun palauttamista, joka toki yleensä on Museoviraston ja rakennusvalvonnan antama vaihtoehto tietyn ikäisten rakennusten saneeraukselle.
— Koulukadun miljööstä tulee aiempaa pehmeämpi, ja todennäköisesti myös rakennusten kulttuurihistoriallinen arvo lisääntyy, rakennustutkija Laura Hesso Etelä-Karjalan museosta uskoo.
Rappauksen käyttö kerrostalojen pintarakenteena oli tyypillistä 1950-luvulle asti. Muut pinnoitteet syrjäyttivät sen 1960-luvulla, mutta rappauksen linjakkuutta löytyy uusistakin rakennuksista.
— Pintarakenneratkaisut suosivat nykyisin skandinaavista puhdaslinjaisuutta, ja rappaus sopii tähän trendiin, Hesso sanoo.
Tyyliä on hyödynnetty esimerkiksi Technopolis II:n pintaelementeissä Lappeenrannan keskustassa.
Rakennustutkija liikkuu hyvillä mielin Lappeenrannassa. Taikinamäen ohella rapattuja kerrostaloja on jäljellä esimerkiksi Leirissä, mutta Hessoa miellyttävät erityisesti Alakylän, Kimpisen ja Mattilan pientaloalueet, joilla on säilynyt paljon koristerappauksia. Tarinan mukaan niitä olisi Lappeenrannassa erityisen paljon. Kaupunkilegenda ei saa tukea rakentamisen ammattilaisilta.
— 1950-luvun rakennuskantaa on paljon jäljellä, ja tuolloin rapattu julkisivupinta oli yleinen niin kerros- kuin pientaloissakin, projektipäällikkö Timo Suhonen Vahanen Rakennusfysiikasta toteaa.
Hänen mukaansa rappaukset myös säilyvät kaupunkikuvassa, sillä niitä varjelee sekä viranomaisvalvonta että uudisrakentamisen vähäiset tontit Lappeenrannan keskustassa.
Kallista käsityötä
Rappaus on vuosisatoja käytetty rakennusten julkisivujen pinnoitusmenetelmä.
Se muodostaa yhtenäisen, ehjän pinnan, ja peittää alusrakenteen pienet epätasaisuudet.
Rappaus myös suojaa pintaa säärasitukselta ja kulutukselta.
Perinteinen rappaus on ammattilaisen käsityötä, mikä tekee siitä kalliin pinnoiteratkaisun, vaikka rappauskoneita ja ruiskutettavia pinnoitteita onkin kehitetty.
Lisäksi rappaus saa sekä kivi- että puutalon näyttämään runkomateriaaliaan kalliimmalta, mikä on ollut yksi syy sen yleiseen käyttöön.
Lähde: Arkkitehti Raine Valtonen