Teksti: Jarmo Hämäläinen, kuvat: Marleena Liikkanen
Shokkihan se oli, sanoo Lappeenrannan K-Raudan kauppias Timo Tersa.
Venäläisten asiakkaiden määrä romahti Etelä-Karjalassa vuonna 2014. Tersa järkyttyi, kun hän ensimmäistä kertaa tajusi, kuinka paljon asiakkaita katosi.
Idästä tulevassa rahavirrassa oli ollut ennenkin vaihtelua, mutta laskun jälkeen oli aina tullut uusi nousu.
Vuonna 2013 Tersankin rautakaupan ovi kävi vielä tiheään. Pietarin suunnalta tuli kaupan pihaan paljon pitkillä rekisterikilvillä varustettuja autoja.
Venäläisasiakkaiden osuus K-Raudan liikevaihdosta oli Lappeenrannassa parhaimmillaan liki kolmannes eli 28 prosenttia. Venäläiset toivat yritykselle tuloja yli kuusi miljoonaa euroa vuodessa.
Kyseinen vuosi 2014 muistetaan Venäjän lähihistoriassa monesta asiasta. Helmikuussa presidentti Vladimir Putin isännöi mahtipontisesti Sotshin prameita talviolympialaisia. Öljyn hinnan lasku horjutti Venäjän talouden rakenteita, ja ruplan kurssi kääntyi jyrkkään alamäkeen.
Olympiakisojen jälkeen kansojen ystävyyttä ei Kremlissä enää vakuuteltu. Venäjä valtasi Ukrainalta Krimin niemimaan ja lisäsi liekkejä Itä-Ukrainan sotaan.
Euroopan unioni vastasi Venäjän toimiin kauppapakotteilla ja kieltämällä monilta venäläispoliitikoilta sekä liikemiehiltä matkustamisen unionin alueelle.
Venäjä asetti vastatoimina omat pakotteensa ja tuontikieltonsa. Etelä-Karjalaan idän ja lännen boikotit iskivät heti.
Venäläismatkailijoiden määrä hupeni. Elintarvikkeiden vienti itänaapuriin tyrehtyi.
Samana vuonna vedettiin lappeenrantalaisessa rautakaupassa ensimmäinen pitkä miinus venäläisten ostoslukuihin.
— Miinusta myyntiin tuli sen vuoden aikana 24 prosenttia. Odotettiin kuitenkin vielä, että tämä menee ohi ja seuraavana vuonna päästään jo kasvuun. Mutta lasku vain jatkui, Timo Tersa huokaa.
Vuonna 2015 miinusta oli jo 33 prosenttia. Tänä vuonna myynti on laskenut 22 prosenttia. Venäläisasiakkaiden kuuden miljoonan euron ostokset ovat pudonneet alle kolmeen miljoonaan vuodessa.
Venäläisen rahan suunta on kauppias Tersan havaintojen perusteella kääntymässä pikkuhiljaa pois Suomesta.
— Venäläiset eivät enää rakennuta taloja ja kesämökkejä tänne. Päin vastoin, he pyrkivät myymään niitä ja kotiuttamaan rahat.
Kauppias haluaisi nähdä valoa tunnelin päässä. Se on vaikeaa. Ikean tyhjä tontti ja epäröinti Lappeenrantaan tulon kanssa on Tersan mielestä osuva kuva ajan hengestä.
— Ei Ikeallakaan ole luottamusta siihen, että venäläisten määrä lähtisi kasvuun.
Venäläismatkailijoiden määrän romahtaminen, boikotit ja vientikiellot moukaroivat maakunnista erityisesti Etelä-Karjalaa.
— On tää niin perkeleen raaka tilanne. Moni yritys kipuilee, työpaikat vähenevät ja liiketilat tyhjenevät, Timo Tersa sanoo.
Etelä-Karjala on oppinut omat ongelmansa kestämään, mutta eniten Tersaa ärsyttää se, kuinka ylimielisesti asioihin on maan johdossa suhtauduttu.
— Pääministeri Alexander Stubb ilmoitti EU:n Venäjä-pakotteiden alkaessa, ettei niistä ole Suomelle juuri käytännön haittoja. Vai ei ole?
Viime kesänä Euroopan unioni jatkoi Venäjä-pakotteitaan vuoden 2017 tammikuuhun asti. Putin puolestaan ilmoitti Venäjän omien pakotteiden jatkumisesta jo pari päivää aiemmin.
— Suomen pitäisi aktiivisesti ajaa nyt jonkinlaista EU-tukea juuri tänne. Suomi on kuitenkin se kiltti mallioppilas, joka pysyy hiljaa rivissä, Tersa manaa.
Äskettäin hän pääsi tutustumaan EU:n toimintaan Brysselissä. Kaikki se byrokratia sai nopeaan toimintaan ja hihojen käärimiseen tottuneen miehen haukkomaan henkeään.
Venäjän ja EU:n välisen kiistan pakotteet ovat iskeneet Etelä-Karjalassa myös maataloustuottajien arkeen. Venäjän vastapakotteet hyydyttivät Suomen elintarvikeviennin itärajalla kaksi vuotta sitten.
Etelä-Saimaa uutisoi elokuussa 2014, että toivo elää vielä Valion vientiterminaalissa Lappeenrannassa. Toivonpilkahdus sammui jo kuukautta myöhemmin. 20 ihmistä työllistänyt vientiterminaali on toistaiseksi kiinni.
Ylämaalla Aution maitotilalla tulevaisuuteen jaksetaan silti uskoa. Siskokset Päivi Ylä-Outinen ja Katri Autio pyörittävät suomalaisittain keskikokoista 35 lehmän tilaa.
Valion hallintoneuvostoon kuuluva Ylä-Outinen ei halua sysätä maidontuottajien ahdinkoa kokonaan sen syyksi, että Venäjä sulki yhtäkkiä rajansa suomalaisen juuston ja jugurtin vienniltä.
— Venäjän sulkeutuminen oli vain yksi tekijä kokonaisuudessa. Samaan aikaan EU:n maitokiintiöt poistuivat ja suuret tuottajamaat lisäsivät tuotantoa muutaman vuoden aikana yli kymmenellä miljardilla litralla. Tarjonta ylittää nyt kysynnän huomattavasti.
Koska maitoa on nyt markkinoilla ylen määrin, tuottajahinta on jämähtänyt Suomessa 35 senttiin litralta.
— Maitotiloilla on kaikki kivet jo käännetty taloudenhoidossa. Me hoidamme myös suomalaista maalaismaisemaa, mutta palkkaa tästä ei näillä maidon hinnoilla käteen jää.
Valion osuus Suomen maitotuotteiden viennistä on noin 97 prosenttia. Venäjän viennin loppuminen iskee tasaisesti kaikkiin Suomen maakuntiin.
Keneen maitotilallinen sitten luottaa, jos epäilys kotimaisen maidon tuotannon jatkumisesta hiipii mieleen?
— EU-tukea tarvitaan lisää, mutta suomalainen kuluttaja voi tehdä paljon omilla valinnoillaan, Päivi Ylä-Outinen muistuttaa.
Hiljattain uutisoitiin pienestä kasvusta venäläismatkailijoiden tax-free-ostosten määrissä. Kokenut matkailuyrittäjä Jukka Jyrkinen ei vielä innostu. Hän on seurannut Venäjän tilannetta parikymmentä vuotta.
— Koulut alkoivat Venäjällä syyskuussa. Oli ehkä sopiva aika käydä Suomessa ostamassa uusia kouluvaatteita ja muita tarvikkeita. Talvi tulee varmaankin olemaan matkailussa aika hiljaista aikaa, hän ennustaa.
Venäjältä Suomeen suuntautuvassa matkailussa on Jyrkisen mielestä monta jarrua päällä. Ruplan kurssi on edelleen heikko, joillekin venäläisille on asetettu matkustuskielto länteen ja Venäjällä on annettu suositus kotimaan matkailun lisäämisestä.
— Mikä se nyt sitten on, kielto vai suositus. Venäläiset saattavat jo poliittisistakin syistä olla varovaisia ulkomaan matkojen suhteen.
Entisen kaltaisia bussijonoja ei ole itärajalla Suomen suuntaan enää aikoihin nähty. Eipä halpa rupla ole saanut suomalaisiakaan innostumaan Venäjän-matkoista.
— Se on kyllä yllättänyt. Hyvätasoiset hotellit ovat nyt edullisia Pietarissakin. Ovatko uhkakuvat Venäjästä sitten jotenkin kasvaneet, Jyrkinen pohtii.
Jyrkisen yrityksiin kuuluva Saimaa Express on avannut uuden bussiyhteyden Lappeenrannan ja Viipurin välillä. Ruuhkaa ei ole ollut kumpaankaan suuntaan.
— Sen suosion näkee sitten, kun saadaan riittävästi bussikalustoa ja kaikki vuorot liikennöityä. Venäläinen yhteistyökumppani ei ole vielä saanut omia bussejaan tehtaalta.
Nelisen vuotta sitten Jyrkinen osti HH-Kuriirin, joka kuljettaa autoilla kuriiripostia Lappeenrannan ja Pietarin välillä arkipäivisin. EU:n asettamien pakotteiden alkaminen näkyi myös kuriiripostin kuljetuksessa.
— Isommat firmat pysyivät asiakkaina, joitakin pienempiä firmoja ja pakotelistalla olleita yrityksiä jäi pois. Kevään jälkeen on tullut jo uusiakin yrityksiä tilalle, ilmeisesti vähän Pietarin markkinoita seuraamaan.
Kauppaan ja matkustamiseen vaikuttavat boikotit pitäisi Jukka Jyrkisen mielestä poistaa pikimmiten Venäjän ja EU:n väliltä.
— Brysselistä on helppo huudella. Jos odotellaan Venäjän lähtöä Krimiltä, sitä saa odottaa. Pelkään, että sillä välin ehtivät monet suomalaiset tuotebrändit Venäjän puolella jo unohtua.