Anssi Silvennoinen
Lappeenrannan Kisapuiston pääjäähallin peruskorjauksen suunnittelu on keskeytetty katon kuntotutkimusten vuoksi. Suunnittelun aloittamiseen oli varattu 100 000 euroa jo täksi vuodeksi.
-Katon lakisääteinen kuntotutkimus ja sen tulokset muuttivat tämän asian ihan toisennäköiseksi, liikuntatoimenjohtaja Ilkka Oksman toteaa.
Katon kuntotutkimus valmistui maanantaina. Tutkimuksen mukaan Kisapuiston hallin katossa ei ole välittömiä turvallisuusriskejä. Se ei kuitenkaan täytä nykyisiä paloturvallisuusmääräyksiä, eikä kestä nykynormien mukaisia lumikuormia.
Katon vaatimien korjausten laajuus ja hinta selviävät, kun hallissa teetetään palosimulointi ja tukirakenteiden kestävyys tutkitaan tarkemmin.
Sen jälkeen kaupunki päättää, mitä katolle kannattaa tehdä, miten jäähallia muuten peruskorjataan ja kuinka pitkä elinkaari sille vielä tehdään.
Pääjäähallin peruskorjauksesta on suunniteltu kaksivaiheista. Ensimmäinen osa oli liigahallin ja tekojääradan kylmätekniikan uusiminen, joka tehtiin kesällä ja maksoi 1,4 miljoonaa euroa.
Toisessa vaiheessa on ollut tarkoitus rakentaa muun muassa uusi sisääntuloaula jäähallin tekojääradan puoleiseen päätyyn.
Kaupungin investointiohjelmassa toiseen vaiheeseen oli varattu 1,6 miljoonaa euroa vuodelle 2018. Nyt investointivarausta esitetään aikaistettavaksi jo ensi vuodelle.
-Sitä esitetään ensisijaisesti siksi, että meillä olisi ensi vuoden budjetissa euroja varattuna, jos kattoa pitää kunnostaa. Voisi olettaa, että suurin osa siitä rahasta tulee menemään katon saattamiseksi käyttöturvalliseksi, jos muuta määrärahaa ei osoiteta, Oksman toteaa.
Mitä Kisapuiston liigajäähallin peruskorjauksen toiselle vaiheelle nyt käy?
-En pysty ennakoimaan siitä vielä mitään, kun emme tiedä, miten katon kanssa lopulta edetään. Kattoasia pitää suunnitella ensin kuntoon.
Lappeenrannan lähivuosien suurin liikuntapaikkainvestointi on näillä näkymin urheilutalon peruskorjaus. Yhteensä noin 8,2 miljoonan euron hankkeen on kaavailtu alkavan keväällä 2018.
Nuoriso- ja liikuntalautakunta lausui tiistaina edellyttävänsä, että uusien investointien vuoksi tiloihin mahdollisesti tulevat lisäneliöt täytyy ottaa huomioon lisämäärärahana, jotta toimiala pystyy maksamaan niiden kasvavat sisäiset vuokrat ja muut kulut.
-Lautakunta halusi tarttua tähän asiaan etupainotteisesti, jotta ei syntyisi tilannetta tai kuvaa, että tekisimme lisäneliöitä ilman, että samalla päätettäisiin, miten kasvavat kulut järjestellään, Oksman kertoo.