Categories
Artikkelit

Saimaan kaislikot muuttuvat ruovikoiksi

Ympäristö. Viime kesän kasvitutkimus kertoo Saimaan rantakasvillisuuden muutoksista. Myös teollisuus ja rakentaminen ovat vallanneet tilaa luonnolta.

Anssi Kemppinen

Vertaileva kasvillisuustutkimus kertoo Saimaan rantanäkymien muutoksista. Kaislat ovat vaihtuneet ruokoihin.

Vuonna 1954 lähes jokaisella tutkimuksen koealalla tavattiin järvikaislaa.

— Viime kesän tutkimuksessa kaislaa havaittiin vain yhdellä koealalla. Nyt melkein jokaisella koealalla kasvaa järviruokoa, sanoo kasvitutkija Tiina Kolari.

Hän huomauttaa, että ihmiset puhuvat yhä nykyään kaislikosta, vaikka järviruoko onkin yleisimpiä kasveja rannoilla.

Kolari ei pysty aivan varmasti sanomaan, johtuuko järviruo’on yleistyminen vesien rehevöitymisestä. Syy on monimutkainen.

— Yksi selitys on se, että vielä 1950-luvulla karja laidunsi rantoja. Eläimet söivät järviruokoa sekä pitivät rantoja avoimina. Karja lisäsi myös ravinteita.

 

Tiina Kolari teki viime kesänä kasvillisuuskartoituksen Saimaan rannoilla. Hän tutki mahdollisimman samoja paikkoja kuin ansioitunut kasvitutkija Seppo Eurola vuonna 1954 pro gradu -tutkimustyönään.

Kesän alussa Kolarilla oli kartalla 118 koealapaikkaa, joista Imatralla sijaitsi alle kymmenen.

— Imatran Harakassa oli itäisin piste. Sen jätin käymättä, koska alue sijaitsee nykyään Stora Enson tehdasalueella.

Kaikkiaan joka neljäs koepaikka jäi käymättä.

— Suurin osa näistä paikoista sijaitsi tehdasalueilla. Lisäksi rannoille oli rakennettu mökkejä ja omakotitaloja.

Papusenrannassakin oli enää pieni kaistale avointa rantaa omakotitalojen puristuksessa.

 

Seppo Eurola oli jakanut koealat maalajien mukaan. Kalliorannoilla kasvillisuusmuutokset olivat hyvin vähäiset, mutta maatalouden viereisillä hiesu-, savi-, muta- ja turvemailla ympäristömuutokset näkyivät.

— Yksi Savitaipaleella aikoinaan ollut kasviton hiekkaranta oli nyt kasvanut lähes umpeen, Kolari kertoo.

Lopullisia kasvilajikohtaisia muutoksia Kolari ei voi vielä sanoa, sillä vertailutyö oman ja Eurolan tulosten välillä on kesken. Muutama harvinaisempi kasvi osui kuitenkin kohdalle.

— Imatran Liippilahdelta löytyi piuru. Tätä heinäkasvia en ole koskaan itse nähnyt luonnonvaraisena.

Lemillä syntynyt Kolari on asunut Lappeenrannassa, mutta asuu ja opiskelee nykyään Joensuussa.

Hän tekee omaa pro gradu -työtään Lapin paljakkasoista.

Tutkimus Saimaan rantakasvillisuudesta

118 koealaa, jotka on jaettu maalajien mukaan.

Koealan suuruus rantaviivan mukaan 10—80 metriä.

Tarkastelussa vesi-, rantaviiva-, avoimen rannan ja rantapuustokasvit.

Seppo Eurolan tutkimus on vuodelta 1954 ja Tiina Kolarin vuodelta 2016.

 

Kirjoittaja:
Anssi Kemppinen