Yläkoulujen määrä vaikuttaa alakouluihinkin

Lappeenranta. Kaikki eivät lämpiä kahden länsialueen yläkoulun mallille. Lappeen yhtenäiskoulu tarkoittaisi myös, että Skinnarilasta alettaisiin käydä koulua Ruoholammella.

Liisa Kukkola

Lappeenrannan läntisen alueen yläkouluratkaisu on vielä auki.

Vaihtoehtoina ovat yhden yläkoulun vaihtoehto Sammonlahdessa ja kahden yläkoulun vaihtoehto, jossa toinen yläkoulu olisi Sammonlahdessa ja toinen Ruoholammella Lappeen koulun yhteydessä.

Jos Ruoholammelle tulee yläkoulu ja siten yhtenäiskoulu, se tarkoittaa myös koulupiirirajojen muuttamista. Osa nykyisen Skinnarilan koulun oppilaista alkaisikin käydä koulua Ruoholammella ja osa Sammonlahdessa.

Länsialueen pienten alakoulujen sulkemisesta on jo päätetty. Kourulaan jäävät kaksi ensimmäistä luokkaa, ja muut alakoulut keskitetään Sammonlahteen ja Ruoholammelle.

Kaupunginvaltuusto päättää yläkoulujen lukumäärästä marraskuun lopun kokouksessaan.

Yhtenäiskoulu

Kasvatus- ja opetustoimi esittää kahden yläkoulun mallia ja perustelee sitä yhtenäiskoulun pedagogisella oppimispolulla. Se tarkoittaa, että lapsi asuu ja opiskelee samassa kasvuympäristössä koko esi- ja peruskoulun ajan. Yhtenäiskoulussa sama henkilökunta on lapsen kasvattajina alusta alkaen, eikä alakoulusta yläkouluun siirryttäessä synny ongelmia.

Lainsäädäntö yhtenäiskoulusta on ollut olemassa jo vuodesta 1998, mutta Lappeenrannassa olisi nyt ensimmäistä kertaa mahdollisuus rakentaa aluekoulu Ruoholammelle, jossa ovat jo valmiina Lappeen päiväkoti, esi- ja alakoulu.

Nuorisovaltuusto suhtautuu yhtenäiskouluun antamassaan lausunnossa sekä että.

-Joidenkin valtuutettujen mielestä olisi miellyttävämpää käydä peruskoulu kokonaan samassa koulussa. Osa taas ajattelee, että koulun vaihtuminen alakoulun päätyttyä olisi hyvä asia. Jälkimmäisessä tapauksessa yläkoulu olisi monelle oppilaalle eräänlainen uusi mahdollisuus, lausunnossa todetaan.

Lavolan, Skinnarilan, Kuusimäen ja Sammonlahden rehtorit sekä 58 opettajaa kannattavat yhden yläkoulun vaihtoehtoa. He toteavat lausumassaan, että riittävän suuressa koulussa opettajien syvällinen aineenhallinta turvaa laadukkaan pedagogiikan ja tasa-arvoiset lähtökohdat länsialueen nuorille Lasten parlamentti puolestaan muistuttaa, että isoissa kouluissa on enemmän ihmisiä, mikä lisää mahdollisuutta saada enemmän kavereita.

Sammonlahden koulun oppilaille tehdyssä kyselyssä lähes 70 prosenttia oppilaista vastasi, ettei ole ollenkaan tärkeää, että yläkoulussa opettaisi alakoulusta tuttu luokanopettaja.

Alue-erot

Virkamiesten mukaan kahden yläkoulun ratkaisu ei synnyttäisi jakoa keskiluokkaisen Ruoholammen ja maahanmuuttajien Sammonlahden välillä, vaan se itse asiassa tasoittuisi, kun koulurajat muuttuisivat.

Kahta aluetta vertailtiin kolmella syrjäytymisindikaattorilla: koulutuksella, työttömyys- ja kaksikielisyysprosentilla. Vertailun mukaan kaikki indikaattorit ovat yhden koulun mallissa Sammonlahden suhteen huonommat kuin kahden koulun mallissa.

Yhtä yläkoulua kannattavien rehtorien ja opettajien mielestä kahden yläkoulun mallissa koulujen välille voi muodostua oppilaiden sosioekonomiseen tai kulttuuriseen taustaan perustuvia eroja.

-Läntisen alueen nuorten ja koko alueen tasapainoisen kehittymisen kannalta on tärkeää, että alueella on yksi yhteinen yläkoulu. Kokoavan yläkoulun ansiosta alueen nuoret tapaavat toisensa ja luovat oman yhteisönsä koulussa, rehtorit toteavat raportissaan.

Koulumatkat

Jos koulupiirirajoja muutettaisiin yhtenäiskoulun vuoksi, osa nykyisistä Skinnarilan koulun oppilaista alkaisi käydä koulua esikoulusta lähtien Lappeen koululla ja osa Sammonlahden koululla. Koulumatkojen pituus ei virkamiesten laskelmien mukaan juurikaan muuttuisi nykyisestä.

Oppilaat nykyisen Sammonlahden koulupiirin pohjoispäästä menisivät kouluun ja jo esikouluun Ruoholammelle, vaikka Sammonlahden koulu on heitä lähempänä. Aikuinen kävelee Punkkerikadulta Lappeen koululle puoli tuntia, mutta alakouluikäinen lapsi huomattavasti kauemmin.

Valinnaisaineet

Tähän mennessä Lappeenrannan isoja kouluja muodostettaessa niitä on perusteltu muun muassa valinnaisaineiden suurella kirjolla. Isolla koululla on tarjota enemmän mahdollisuuksia oppilailleen kuin pienellä, ja jos oppilaita on paljon, esimerkiksi harvinaisten kielten ryhmiä on mahdollista perustaa.

Koulupiirirajojen muuttamista tarvittaisiin myös oppilaiden tasausta varten, ja sen avulla Lappeen koululle saataisiin kutakin ikäluokkaa noin kolme rinnakkaisluokkaa ja Sammonlahteen noin neljä.

Länsialueen kaksi yläkoulua olisivat selvästi Lappeenrannan pienimmät. Kasvatus- ja opetustoimen esityksen mukaan valinnaisaineiden kirjo ei kuitenkaan vähenisi, sillä yhtenäiskoulussa ei ole selvää rajaa ala- ja yläkoulun välillä, vaan valinnaisaineiden ryhmiä voi muodostua koko oppilasaineksesta. Viitosluokkalaiset voisivat olla samassa ryhmässä seiskaluokkalaisten kanssa.

Mahdollisuus opiskella erilaisia valinnaisaineita on nuorisovaltuutettujen mielestä erittäin tärkeää.

-Yhden yläkoulun malli madaltaisi kynnystä valinnaisaineryhmien perustamiseen, sillä suuren oppilasmäärän ansiosta erilaisten ryhmien toteutuminen on todennäköisempää. Lisäksi suuri yläkoulu mahdollistaa laajan valinnaisainetarjonnan sekä riittävät puitteet ja tilat opetuksen laadukkaalle toteuttamiselle.

Sammonlahden koulun oppilaille tehdyssä kyselyssä 90 prosenttia vastaajista piti tärkeänä tai erittäin tärkeänä oppiaineiden laajaa valinnaisuutta.

Kustannukset

Viime keväänä vaihtoehtojen väliseksi vuosittaiseksi hintaeroksi oli laskettu 281 000 euroa niin, että kahden koulun malli on kalliimpi.

Nyt kustannukset eri vaihtoehtojen välillä ovat virkamiesten mukaan samansuuruiset, koska kaksi yläkoulua ei tarvitse enempää tiloja kuin yksi yläkoulu eivätkä käyttökustannukset vaihtoehtojen välillä poikkea.

Opetusresursseissa ei laskelmien mukaan ole eroa tarkasteltaessa koko 1.-9. vuosiluokkien koulua, tosin kokemusta asiasta ei vielä ole.

Yhden yläkoulun kokonaiskustannusten nykyarvo 30 vuoden tarkastelussa on 503,5 ja kahden koulun 509,8 miljoonaa euroa.

Ketjureaktio

Kasvatus- ja opetustoimi väläyttää mahdollisuutta, että seuraavaksi yhtenäiskoulu voitaisiin muodostaa Lauritsalaan, Pontukseen sekä kenties Myllymäen kouluun.

Joutseno jo rakentuu lähes yhtenäiseksi, samoin Kimpinen ja Kesämäki ovat osittain yhtenäiskouluja.

Puolesta ja vastaan

Kahden yläkoulun kannalla

Aluerehtori/Lappeen koulun rehtori ja opettajat sekä Korkea-ahon koulun rehtori ja opettajat.

Yhden yläkoulun kannalla

Lavolan, Skinnarilan, Kuusimäen ja Sammonlahden rehtorit sekä opettajat.

Nuorisovaltuusto

Lasten parlamentti

Kirjoittaja:
Liisa Kukkola