Ilpo Leskinen
Rautakautinen löytöalue on laajentunut Etelä-Karjalassa keskelle Saimaata. Taipalsaaren Kyläniemestä löytynyt rannerenkaan katkelma on erittäin harvinainen ja edustaa ristiretkiaikaa.
Rannerenkaan palanen on peräisin 1000-1100-luvulta. Esineen lokakuussa pellolta löytäneet ruokolahtelaiset Kari Hyvärinen ja Pertti Hyvärinen ovat vuosia harrastaneet menestyksellä metallinetsintää ja arkeologiaa.
Arkeologi Jukka Luoto selvitti, mistä muualta on löytynyt samanlaisia rannerenkaita. Hän päätyi Suomen rajojen ulkopuolelle, Liettuaan saakka.
Hyväriset löysivät Kyläniemestä kupurasoljen puolikkaan, neulan ja riipuskorun kellon, joka on ristiretkiaikainen ja Luodon mielestä erittäin kiinnostava. Samanlainen on löytynyt ainoastaan Kaukolasta Kannakselta.
Kyläniemi tuo tärkeän lisän Etelä-Karjalan myöhäisrautakauden kuvaan. Se todistaa sijaitsevansa yli tuhannen vuoden takaisten ihmisten kulkureitillä.
Tutkija Ilkka Pylkkö kertoo, että Kyläniemestä on sama matka Ruokolahden Utulan ja Taipalsaaren Maaveden rautakautisille löytöpaikoille.
Imatralainen metallinetsijä Jarkko Lehtinen on paljastanut huomattavan myöhäisrautakautisen kerrostuman Imatran Rautionkylästä, Niskapietiläntien ja Immalanjärven väliseltä alueelta.
Pylkkö pitää Lehtisen löydöistä tärkeimpinä kahta viikinkiaikaista rahaa: englantilaista hopearahaa ja itämaista dirhemiä. Lehtinen löysi Rautionkylästä rahan myös viime vuonna: viikinkiaikaisen Otto Adelheid -penningin.
Amanuenssi Frida Ehrsten Museoviraston rahakammiosta on ajoittanut Lehtisen löydöksiä.
Englantilainen hopearaha on vuosilta 1001-1009. Se on Ethelred II:n penninki. Raha on lyöty Doverissa, ja rahamestarin nimi oli Manning.
Dirhemin palanen on Keski-Aasian-Iranin tietämiltä ja liittyy samanidien hallitsijasukuun. Raha on lyöty vuonna 950, hallitsija Nuh ibn Nasrin aikana.
Lehtinen löysi Rautionkylästä myös ristiretkiaikaisen korvaputken ja siihen kuuluneen riipuksen, vyön soljen ja kankiketjun välinivelen. Kaikkia Lehtisen ja Hyväristen löytöjä ei ole vielä analysoitu.
Rautakautisia asuinalueita
Etelä-Karjalaan on vuodesta 2009 lähtien hahmottunut useita rautakauden lopun asutuskeskuksia. Näitä ovat Ruokolahdella Salosaari, Rasila, Haloniemi ja Utula; Rautjärvellä Purnujärvi ja Imatralla Rautionkylä.
Löytöjä on myös Ruokolahden Virmutjoelta, Äitsaaresta ja Tetriniemestä, Imatran Kymälahdesta sekä Rautjärven Korpjärveltä ja Kurrosenkylästä.
Taipalsaarelta on pitkään tunnettu rautakautisia kohteita. Esiintymiä on hajallaan eri puolilla Lappeenrantaa. Äitsaaren Karoniemestä paljastui rautakautinen kerrostuma 2000-luvun vaihteessa.