Uuden jäähallin tulo Lappeenrantaan voi vauhdittua

LAPPEENRANTA. Kisapuiston pääjäähallin katon kunto ratkaisee, onko uuden hallin rakentaminen Lappeenrannalle parempi vaihtoehto kuin vanhan korjaus.

Anssi Silvennoinen

Lappeenrannan Kisapuiston pääjäähallin peruskorjaus voi vaihtua uuden jäähallin suunnitteluksi jo ensi keväänä. Kaupungin tavoitteena on ollut korjata nykyistä hallia niin, että sillä olisi elinkaarta sen jälkeen vielä 10-15 vuotta.

Parhaillaan meneillään oleva katon lakisääteinen kuntotutkimus voi päättyä tulokseen, että uuden jäähallin rakentaminen on kaupungille järkevämpää kuin vanhan hallin korjaaminen.

-Katon kuntoarviosta on kiinni, tehdäänkö uusi jäähalli 15 vai kahden vuoden päästä, kaupunginjohtaja Kimmo Jarva toteaa.

Jarvan mukaan uuden jäähallin rakentamiseen ei voisi ryhtyä kevein perustein. Kyse on siitä, kuinka tärkeä pääjäähalli on Lappeenrannalle ja Etelä-Karjalalle.

-Kaikki varmasti tietävät, että olisi hyvä, kun olisi toiminnallisestikin hyvä uusi halli, mutta silloin puhumme noin 20 miljoonan euron investoinnista, Jarva toteaa.

KISAPUISTON pääjäähallissa on ollut tarkoitus tehdä 1,6 miljoonan euron peruskorjaus vuonna 2018.

Kaupungin talousarviossa summa on esitetty siirrettäväksi jo ensi vuodelle, jotta katon vaatimat kiireelliset toimenpiteet voidaan rahoittaa.

Samalla rahalla tehtäisiin myös esiselvitys mahdollisen uuden jäähallin rakentamisesta.

Varatusta summasta ei tällöin riittäisi euroja sellaiseen peruskorjaukseen, joka pidentäisi hallin käyttöikää tavoitellusti, eli vähintään kymmenellä vuodella.

-Ei ole järkeä upottaa rahaa sellaiseen korjaamiseen, jossa on jo ennalta tiedossa, että alle kymmenessä vuodessa pitää rakentaa uutta. Mielummin tekee suoraan sen ratkaisun, joka tässä on tarpeen, strategia- ja rahoitusjohtaja Olli Naukkarinen toteaa.

Naukkarisen mukaan pitää löytää tapa, jolla kaupungille pääjäähallista koituvat käyttökulut eivät merkittävästi kasva.

-Kyse on siitä, kuinka paljon enemmän tai vähemmän se halliin tehtävä ratkaisu maksaa käyttökuluina seuraavan 30 vuoden aikana. Olennaista on, minkälainen liiketoimintamalli jäähalliin saadaan.

Uuden jäähallin selvityksessä on tarkoitus tutkia myös yksityisen jäähallin rakentamisen mahdollisuus sekä jäähallin paras paikka.

Naukkarinen huomauttaa, että Suomessa on esimerkkejä jäähalleista, joissa pystytään harjoittamaan tuloja tuovaa oheisliiketoimintaa enemmän kuin Kisapuistossa, mikä vähentää kaupungin kustannuksia.

-On varmaan selvää, että uusien oheistulojen saaminen olisi paremmin mahdollista, jos halli olisi lähempänä keskustaa. Nykyisellä sijainnillakin on puolensa.

Naukkarisen mukaan uutta jäähallia suunniteltaessa täytyy miettiä sen sijainnin soveltuvuutta myös konsertti- ja muuhun käyttöön.

-Pitää pystyä näkemään 30 vuoden päähän.

Naukkarinen toivoo, että jäähallin käyttäjät pääsisivät mukaan selvittämään, löytyykö hallin tulevaisuudeksi riittävän jalat maassa tehtyä, mutta kuitenkin nykyaikaista ratkaisua.

-Ylisuuren kokonaisuuden tavoittelu on varmin tapa saada aikaan se, että uutta hallia ei tule. Se työ ei mene sinällään hukkaan, jos uusi halli ei nyt kahden vuoden sisään tule. Jossain vaiheessa se täytyy kuitenkin tehdä.

Kirjoittaja:
Anssi Silvennoinen