Categories
Artikkelit

Sote-linjaus voi kurittaa päivystystä

Sote-uudistus. Osa erikoissairaanhoidon potilaista ja lääkäreistä siirtyy valinnanvapauden piiriin. Sairaaloissa voi tulla pula päivystävistä lääkäreistä.

Helena Rissanen

Hallituksen keskiviikkona julkistamat sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen linjaukset uhkaavat sairaaloiden päivystystä. Lisäksi ne pakottavat turhaan yhtiöittämiseen ja kilpailutukseen. Näin arvioi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksote) toimitusjohtaja Pentti Itkonen.

— Valinnanvapauden alttarille on uhrattu kaikki muut tavoitteet, joita uudistuksella on ollut, Itkonen sanoo.

Maan hallitus asetti tavoitteeksi, että vuoden 2019 alusta lähtien 15 prosenttia erikoissairaanhoidosta kuuluu valinnanvapauden piiriin. Tällainen toiminta on myös yhtiöitettävä.

— Se tarkoittaa, että erikoissairaanhoidon potilaista tuhansia siirtyy valinnanvapausyhtiöihin, ja potilaiden mukana tietysti erikoislääkäreitä. Kuka meillä sen jälkeen päivystää?

Itkonen ihmettelee myös sitä, että samaan aikaan kun julkisen puolen sairaalarakentamista rajoitetaan, yksityinen sektori rakentaa koko ajan lisää.

 

Itkosen mukaan sote-uudistus tarkoittaa, että Etelä-Karjalassakin joudutaan perustamaan uusia yhtiöitä. On vielä epäselvää, kuinka monta ja minkälaisia.

— Voisiko Eksote olla yhtenä yhtiönä, ja olisiko yhtiö niin laaja, että siinä olisi jopa työterveys mukana? Jotain sellaista pitäisi lähteä suunnittelemaan.

Tällä hetkellä maakunnissa ei ole Itkosen mukaan sellaista osaamista, jota kilpailuttaminen vaatii.

— On erittäin ikävää, että julkinen sektori laitetaan äkkiseltään osallistumaan kilpailutukseen, kun yksityinen sektori on jo harjoitellut ja oppinut toimimaan.

Itkosen mukaan vaatimus julkisten palvelujen yhtiöittämisestä on suomalainen malli.

— Mikään muu maa ole yhtiöittänyt julkista puolta. Valinnanvapautta on kyllä toteutettu Englannissa, Ruotsissa ja monessa muussa maassa vuosikausia, mutta missään ei ole tarvinnut yhtiöittää julkista sektoria.

 

Sairaaloiden ja kuntien yhteistyö toimii Itkosen mukaan jotenkin. Jos jatkossa yhteistyötä ruvetaan tekemään yhtiöiden kanssa, ja sekä sairaalatoiminta että peruspalvelut yhtiöitetään moneen yhtiöön, rajapintoja tulee moninkertainen määrä entiseen verrattuna.

— Silloin ei varmasti voi olettaa, että integraatio toteutuu tai kustannusten säästötavoite saavutetaan.

Etelä-Karjalassa yksityisiä terveyspalveluja on lähinnä Lappeenrannassa ja Imatralla, ja niihin se Itkosen käsityksen mukaan jatkossakin rajoittuu.

— Kaikki riippuu tietysti siitä, valitseeko yksityisiä palveluja kukaan. Tavoite on ilman muuta se, että rakennamme niin hyvät palvelut, ettei kukaan halua yksityiselle.

 

Eksoten asiakkaiden tilanne ei Itkosen arvion mukaan muutu mitenkään heti vuoden 2019 alussa.

— Maakunta alkaa ensin määritellä erilaisia kriteereitä tuotannolle. Menee aikaa ennen kuin ollaan valmiita tekemään valintoja.

Myönteistä uudistuksessa on Itkosen mukaan se, että ensihoitoalueesta tulee maakunnan kokoinen. Myönteistä on myös maakuntahallinnon syntyminen, jolloin järjestäjiä on vähemmän.

— Arvosanaksi uudistukselle annan kuusi plus.

 

Kirjoittaja:
Helena Rissanen