Kaisa Juntunen
Eteläkarjalaiset luottavat oman maakuntansa matkailuvetovoimaan. Tulevaisuutta puntaroidessaan maakunnan asukkaat ovat myös optimistisia sen suhteen, että energiatehokkuus ja kestävä kehitys lisääntyvät alueella.
Näissä kahdessa asiassa eteläkarjalaisten odotukset ovat myönteisempiä kuin suomalaisten keskimäärin.
Luotamme myös alueen kansainvälistyvän ja liikenneyhteyksien kohenevan. Aika moni odottaa lisäksi parempia kauppapalveluja ja kulutusmahdollisuuksia.
Tiedot selviävät Kunnallisalan kehittämissäätiön tekemästä tutkimuksesta Maakuntapuntari 2017.
Asukkaat kääntyvät synkkämielisiksi miettiessään Etelä-Karjalan ja sen kuntien talouden tilaa. Talouden pohjan pelätään pettävän, minkä seurauksena monet muutkin ongelmat lisääntyisivät.
Eteläkarjalaiset uumoilevat heikennyksiä sosiaali- ja terveyspalveluihin. Asukkailla on varsin synkkä näkemys sote-uudistuksen seuraamuksista. Lähes kolme neljästä arvioi palveluiden tasavertaisuuden maan eri puolilla heikkenevän. Enemmistö uskoo lisäksi, että palveluiden laatu ja saavutettavuus romahtavat suhteessa nykytasoon.
Maakunnan väki pelkää myös koulutusmahdollisuuksiensa, työpaikkojensa ja asukkaidensa toimeentulon puolesta. Myös maahanmuuton ongelmien uskotaan pahenevan.
Lisäksi aavistellaan, että rikollisuus lisääntyy ja asuminen kallistuu.
Vain pieni osa Etelä-Karjalan asukkaista luottaa kuntien ja maakunnan päätöksentekijöihin. Siitä huolimatta kunnallinen ja maakunnallinen itsehallinto koetaan tarpeelliseksi.
Eteläkarjalainen identiteetti rakentuu karjalaisuuden varaan. Oma heimo ja murre ovat alueen ihmisille tärkeitä.
Asukkaat arvostavat Etelä-Karjalan ympäristöä, niin luontoa ja maisemia kuin rakennuksia. Yhtä ylpeitä asukkaat ovat historiastaan ja perinteistään.
Maakunnallinen identiteetti ei nojaa Lappeenrantaan tai Imatraan. Joissakin maakunnissa veturikaupungit ovat selvästi merkittävämpiä asukkaidensa omanarvontunnon kannalta.
Maakunnassa järjestettävät tapahtumat ja hyvät palvelut ovat myös huomattavasti vähäisempi ylpeyden aihe eteläkarjalaisille kuin suomalaisille keskimäärin.
Identiteettimme ei nojaa myöskään SaiPaan tai muuhun urheilumenestykseen, eikä sen enempää Kotiteollisuuteen tai muuhun kulttuuriin.
Suomalaiset eivät ole nurkkakuntaista väkeä. Me koemme olevamme ennen muuta suomalaisia, emme niinkään tietyn maakunnan edustajia. Eteläkarjalaiset samaistuvat kotimaahan vielä vahvemmin kuin suomalaiset keskimäärin.
Eteläkarjalaiset ovat myös muuttumassa maailmankansalaisiksi, sillä yhtä moni eteläkarjalainen tuntee kiinnittyvänsä koko maailmaan kuin omaan maakuntaan.