Syntyvyys on romahtanut Etelä-Karjalassa

Väestö. Syntyvyyttä suurempi kuolleisuus on tärkein maakunnan väestökatoa selittävä tekijä. Väestön nopea vanheneminen alkaa näkyä myös muuttotilastoissa.

Matti Saarela

Vuonna 2016 Suomessa kuoli enemmän ihmisiä kuin uusia syntyi. Suomen itsenäisyyden ajalla näin ei ole käynyt koskaan aikaisemmin rauhan aikana. Tätä ennen kuolleiden määrä on ylittänyt syntyneiden määrän vain sotavuosina 1918 ja 1940.

Etelä-Karjalassa vuoden aikana kuolleiden määrä on jo vuosia ollut suurempi kuin syntyneiden määrä. Viime vuonna uusia eteläkarjalaisia syntyi 626 henkeä vähemmän kuin maakunnan miehiä ja naisia siirtyi täältä ikuisuuteen.

Syntyneiden ja kuolleiden välinen erotus näyttää myös kasvavan vuosi vuodelta. Vuonna 2015 Etelä-Karjalassa kuoli 508 ihmistä enemmän kuin uusia syntyi. Syntyvyyttä suurempi kuolleisuus on tärkein maakunnan väestökatoa selittävä tekijä.

 

Etelä-Karjalasta muutti muualle Suomeen 417 ihmistä enemmän kuin muualta muutti väkeä maakuntaan. Virta maakunnasta näyttää kuitenkin ainakin väliaikaisesti laantuvan. Vuonna 2015 lähtijöitä oli 463 enemmän kuin tänne muualta muuttaneita.

Maakunnan väestön nopea vanheneminen selittää sekä syntyvyyden nopeaa alenemista että muuttohalujen vähenemistä.

Enemmän kuin joka neljäs eteläkarjalainen on ehtinyt täyttää vähintään 65 vuotta. Parikkalassa, Savitaipaleella ja Rautjärvellä jo useampi kuin joka kolmas kunnan asukas on yli 65-vuotias.

Alle 15-vuotiaita lapsia Etelä-Karjalan väestöstä on 14 prosenttia. Esimerkiksi Parikkalassa ja Rautjärvellä lasten osuus väestöstä on painunut kymmeneen prosenttiin.

Toisaalta Lemillä ja Taipalsaarella lasten vanhemmat eivät ole syyttä taistelleet Kuukanniemen ja Saimaanharjun koulujen puolesta. Molemmissa kunnissa lasten osuus väestöstä on 18 prosenttia, kun esimerkiksi Lappeenrannassa lasten osuus väestöstä jää 15 prosenttiin.

 

Maahanmuutto on tällä vuosikymmenellä hillinnyt väestökatoa. Viime vuonna Etelä-Karjalaan muutti ulkomailta 343 ihmistä enemmän kuin täältä muutti väkeä ulkomaille. Tosin myös maahanmuuttajien määrä on kääntynyt laskuun.

Maahanmuuttajat löytävät tavallisesti uuden kodin Lappeenrannasta, ja nettomaahanmuutto on kasvattanut kaupungin väestöä hieman tällä vuosikymmenellä. Koko maakunnassa asuu nyt 2 501 ihmistä vähemmän kuin kuusi vuotta sitten.

 

Muista kunnista Lappeenrantaan muutti viime vuonna 3 295 ihmistä ja Lappeenrannasta muutti muualle 3 467 ihmistä. Muuttotappiota tuli siten 176 ihmisen verran.

Imatralla muuttotappio oli viime vuonna 193 ihmistä. Vain Lemillä, Luumäellä ja Taipalsaarella kuntaan muuttaneita oli hieman enemmän kuin kunnasta pois muuttaneita.

 

Maahanmuutto on tällä vuosikymmenellä hillinnyt väestökatoa.

Nettomuutto kunnittain

Imatra                -193

Lappeenranta -172

Lemi                   +12

Luumäki            +10

Parikkala           -29

Rautjärvi           -16

Ruokolahti       – 29

Savitaipale       -18

Taipalsaari        +18

 

Kirjoittaja:
Matti Saarela