Helena Rissanen
Lappeenrannan seutu pärjää edelleen kehnosti Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) Kuntarankingissa. Työnantajajärjestön selvityksessä seudut pannaan paremmuusjärjestykseen kuntatalous- ja yrittäjyystilastojen ja yritysjohtajille tehdyn kyselyn perusteella.
Lappeenranta putosi 25 suurimman kaupungin vertailussa kahdessa vuodessa sijalta 16 sijalle 19.
Lähikaupungeilla meni vielä huonommin. Kotkan-Haminan seutu oli sijalla 23 (2015: 24) ja Kouvola sijalla 24 (22).
Alle 50 000 asukkaan 30 kunnan vertailussa Imatra on keskikastia. Se sijoittui sijalle 16.
Turun seutukunta oli Kuntaranking-tutkimuksen vahvimpia nousijoita. Se on yritysten näkökulmasta nyt Suomen toiseksi vetovoimaisin alue, kun sijaluku edellisessä vertailussa vuonna 2015 oli yhdeksän. Seinäjoen seutukunta nappasi jo kolmatta kertaa ykköstilan.
Seutukunnan sijoitukseen vaikuttivat yritysjohtajien arvioissa muun muassa yritysten mahdollisuudet osallistua julkiseen palvelutuotantoon, yritysten tasapuolinen kohtelu ja lupaprosessien nopeus ja sujuvuus.
Kuntien elinkeinopolitiikan kokonaisarvosanaksi yritysjohtajat antoivat viiden asteikolla 3,10. Kaksi vuotta aiemmin keskiarvo oli 2,95. Elinkeinopolitiikan arvioi hyväksi 37 prosenttia ja huonoksi 27 prosenttia vastaajista.
Vastausten perusteella kunnissa pääsääntöisesti ymmärretään yritysten merkitys ja halutaan kehittää niiden toimintaedellytyksiä. 44 prosenttia yritysjohtajista nimittäin arvioi paikallisen yritysilmapiirin hyväksi ja 28 prosenttia heikoksi. 38 prosenttia oli tyytyväisiä kunnallisen päätöksenteon yrityslähtöisyyteen, ja 30 prosenttia oli siihen tyytymättömiä.
Eniten kehitettävää nähtiin kuntien yrityspalveluissa sekä palvelurakenteissa. Paikallisia yrityspalveluita piti hyvinä vain neljännes vastaajista.
Monet pk-yrittäjät kokivat jäävänsä vaille riittävää huomiota ja tukea, kun kuntapäättäjät kohdistavat resurssejaan joko alkuvaiheen yritysneuvontaan tai suurtyönantajien tarpeisiin.
Myös pula osaavasta työvoimasta ja yritysten vaikeudet päästä mukaan kuntapalvelujen tuottamiseen haittasi yrittäjiä.
Eniten kehitettävää nähtiin kuntien yrityspalveluissa sekä palvelurakenteissa.
Kuntaranking
Kyselyyn vastasi joulu-tammikuussa 2016 yhteensä 2 206 yritysjohtajaa eri puolilta Suomea.
Vastaajat edustavat suomalaisia työnantajayrityksiä, joita on vajaat 90 000.
Vertailuun otettiin mukaan 25 seutukuntaa, joista yrityskyselyssä saatiin eniten vastauksia.