Petteri Värtö
Etelä-Karjalan historia on valmisteilla, samoin Taipalsaaren kunnan historia. Siinähän ne alkavatkin olla. Humanistinen ja yhteiskuntatieteellinen nykytutkimus maakunnassa on pikaisesti listattu, vaikka alueelta löytyy tutkittavaa ja tarvetta sille.
Humanistisen tieteen tekemistä kampittavat epärealistiset tavoitteet ja tiedon puute.
— Sen mahdollisuudet ja pelisäännöt tunnetaan huonosti. Taloudellisia voittoja ei välttämättä saa edes tekniikkaa ja taloutta tutkimalla. Hyödyn saaminen on aina välillistä, sanoo historian ja aluetutkimuksen asiantuntija Mikko Kohvakka, joka on mukana Etelä-Karjalan ja Taipalsaaren historioissa.
Humanistisen tieteen alasajoa on vauhdittanut myös muutos yliopistolain painotuksissa.
Lappeenrannan teknillinen yliopisto (LUT) profiloituu talouteen ja tekniikkaan. Profiloitumiseen sitoo yliopistopolitiikka, ja profiloitumiseen vaikuttaa aluekehityksen katoaminen yliopistolain painotuksista.
LUTin yt-neuvotteluissa moni eri alan tutkija sai lähteä.
— Osaamispohja Etelä-Karjalassa kaventuu, koska muiden kuin talouden ja tekniikan alojen tutkijoille ei juuri ole työpaikkoja, kulttuuriantropologi Kristiina Korjonen-Kuusipuro uskoo.
Hän asuu Lemillä, on Taipalsaaren historian päätoimittaja ja työskentelee tutkijatohtorina Tampereen yliopistossa.
Korjonen-Kuusipuro on huolestunut asiasta kansalaisenakin. Yhteiskunta digitalisoituu vauhdilla, ja sen järjestelmiä rukataan monella tavalla uusiksi.
— Esimerkiksi digitalisaatiossa ja soten uudistamisessa olisi tarvetta myös ihmislähtöiselle tutkimukselle.
Yhteiskunnan kehittämisen ongelmat ulottuvat talouden ja tekniikan ulkopuolelle. Monitieteelliselle tutkimukselle on tarve, mutta ilmiöiden eri puolien tarkastelu jää talouden jyräämäksi.
— Paljon puhutaan poikkitieteellisyydestä, mutta tutkimusrahoitus on yhä tiukempaa, vieraileva tutkija Jarmo Rantonen kertoo.
Hän valmistelee tutkimusta tuulivoiman terveysvaikutuksista LUT Business and Management Schoolissa, missä myös tohtoriopiskelija Sari Janhunen tekee tuulivoimasta väitöskirjaa.
Kaikki edellä mainitut tutkijat työskentelivät Etelä-Karjala-instituutissa. Pari vuotta sitten alas ajettua laitosta ei haikailla takaisin, mutta vastaavat tutkijaryhmät voisivat olla hyödyllisiä.
— Näkökulmat jäävät muuten yksipuolisiksi, Rantonen arvelee.
Yhteistyö edellyttäisi ennakkoluulottomuutta sekä humanisteilta että insinööreiltä, mutta on myös mahdollisuus.
— Monitieteisyys on kilpailuvaltti tutkimuksessa.