Helena Korpela
Asessori Svinhufvudia oli tiistaina Luumäen asemalla vastassa satapäinen ihmisjoukko aivan kuten sata vuotta sittenkin. Pehr Evind Svinhufvudin Siperiasta paluun muistojuhlaa vietettiin Luumäen asemalla tiistaina juhlavissa tunnelmissa. Näytelmämuotoon rakennettu juhla oli haluttu tehdä mahdollisimman autenttiseksi verrattuna sadan vuoden takaiseen.
-Kiitos, että olette täällä tänään, kotiinpaluu merkitsee minulle paljon, totesi Svinhufvud astuttuaan Luumäen asemalle ihmisjoukon eteen.
P.E. Svinhufvudin roolissa oli luumäkeläinen Heikki Svinhufvud, jonka isoisä P.E. Svinhufvud oli.
Heikki Svinhufvud oli innoissaan siitä, kuinka paljon ihmisiä oli saapunut harmaassa säässä Luumäen asemalle keskellä päivää.
-Tuntuu hienolta, että näin moni ihminen on halunnut tulla paikalle kunnioittamaan Svinhufvudin muistoa.
Isoisä ja pojanpoika eivät tunteneet henkilökohtaisesti, sillä Svinhufvud menehtyi kymmenen vuotta ennen Heikin syntymää. Tarinat hänestä elävät kuitenkin edelleen vahvana.
-Ukko-Pekka oli samaan aikaan tavallinen sarkahousuinen talonisäntä ja tiukka valtionpäämies. Hänessä oli molemmat puolet, Heikki Svinhufvud kertoo.
Pojanpojan mukaan Svinhufvud näyttää edelleen oivaa esimerkkiä satavuotiaalle Suomelle.
-Hän oli jämäkkä ja jääräpäinen mies, jolla oli selkeät mielipiteet, joita ei tarvinnut arvuutella.
Luumäkeläinen Tarja Jokelainen oli ottanut töistä vapaata, jotta pääsisi katsomaan Svinhufvudin muistojuhlaa.
-Tällaiset tilaisuudet ovat hirvittävän tärkeitä. Halusin omalta osaltani kunnioittaa itsenäistä Suomea ja sen perintöä, Jokelainen kertoo.
Luumäkeläisen Hannu Huomolinin elämään Svinhufvud on kuulunut lapsesta asti.
-Isäukolla oli tapana kertoa tarinoita Svinhufvudista. Minulle hänestä on piirtynyt kuva kansanomaisena ja jämäkkänä miehenä.
Molemmat pitävät Svinhufvudin perintöä erittäin tärkeänä asiana Luumäelle.
Luumäeltä höyryjuna Ukko-Pekan matka jatkui Helsinkiin, missä järjestettiin samanlainen vastaanottojuhla kuin Luumäellä. Tapahtuman järjesti P.E. Svinhufvudin muistosäätiö.
Pehr Evind Svinhufvud
Syntyi 15.12.1861 Sääksmäellä, kuoli 29.2.1944 Luumäellä.
Toimi Suomen ensimmäisenä valtionhoitajana vuonna 1918, ja Suomen tasavallan presidenttinä vuosina 1931-1937.
Tuli tunnetuksi jyrkkänä Suomen laillisten oikeuksien puolustajana.
Karkotettiiin Siperiaan vuonna 1914 hänen kieltäydyttyään tunnustamasta Venäjän kansalaista Suomen prokuraattoriksi. Palasi Suomeen maaliskuussa 2017.
Katso Etelä-Saimaan verkosta video, kuinka P.E. Svinhufvudin matka eteni.