Riina Nokso-Koivisto
Matkailijat kolkuttelevat tulevana kesänä turhaan Lappeenrannan Linnoituksessa sijaitsevan Ratsuväkimuseon ovea. Kosteusvaurion takia rakennus tarvitsee peruskorjausta ja pysyy suljettuna reilun vuoden. Alun perin museon piti aueta kesäkuussa ja olla päivittäin auki elokuun loppupuolelle saakka.
Etenkin heinäkuun vilkkaimmalla turistikaudella Ratsuväkimuseoon olisi tulijoita. Viime kesänä museoon tutustui 4 400 kävijää.
Etelä-Karjalan museon intendentin Satu Ståhlbergin mukaan Ratsuväkimuseosta ovat kiinnostuneita etenkin miehet, sotaharrastajat ja venäläiset turistit.
— Esimerkiksi jotkut venäläiset museoalan kollegani ovat Lappeenrannan museoista puhuttaessa kiinnostuneita lähinnä Ratsuväkimuseosta. Yksikin harmitteli, että museo on aina kiinni, kun hän on Lappeenrannassa, Ståhlberg sanoo.
Eri asia on, vastaako Ratsuväkimuseo kävijän odotuksiin. Museo perustettiin vuonna 1973, ja ajan henki leimaa yhä näyttelyä vahvasti. Näyttelyyn on vuosien varrella tehty lisäyksiä, mutta sitä ei ole kunnolla päivitetty.
— Ilman muuta näyttely vaatisi uuden käsikirjoituksen. Museolla ei kuitenkaan ole siihen resursseja ainakaan lähitulevaisuudessa, Ståhlberg sanoo.
Ratsuväkimuseon kehittämiseen ei ole panostettu, koska suunnitelmat museon tulevaisuudesta ovat vaihdelleet. Vuosia uskottiin, että Ratsuväkimuseo siirtyisi Linnoitukseen suunniteltuun Kannas-keskukseen. Hanke kuitenkin kaatui, minkä takia myös Ratsuväkimuseo jäi ennalleen.
Tulevina kuukausina museo tyhjennetään, näyttelyesineet puhdistetaan ja välivarastoidaan.
Ratsuväkimuseo sijaitsee hienolla paikalla Lappeenrannan linnoituksessa heti tultaessa Viipurin portista sisään. Talo on alun perin rakennettu vuonna 1772 venäläisen varuskunnan vartiotuvaksi, ja se on Lappeenrannan vanhin rakennus.
Museo esittelee suomalaisen ratsuväen historiaa alkaen 1600-luvun hakkapeliitoista, mutta näyttelyn pääpaino on Lappeenrannassa toimineissa ratsuväen joukoissa. Luurankotakkiset ja punahousuiset rakuunat ja ratsumiehet olivat näkyvä osa Lappeenrannan kaupunkikuvaa 1940-luvun lopulle asti.
— Se on tärkeä osa kaupungin historiaa. Varuskunnalla oli aikoinaan iso merkitys, sillä ei Lappeenranta silloin ollut mikään maakuntakeskus, Ståhlberg muistuttaa.
Kun museo remontin takia tyhjennetään, voisikin samalla olla hyvä hetki pohtia sen tulevaisuutta ja sitä, onko vanha vartiotupa parhaassa mahdollisessa käytössä Ratsuväkimuseona. Museotoimen rajallisten resurssien takia Ratsuväkimuseota voidaan pitää yleisölle auki vain kesäisin, jolloin kesätyöntekijöiden ansiosta on käytössä tavallista enemmän henkilöstöä.
— Toki esineistö voitaisiin siirtää myös Etelä-Karjalan museoon, mutta se veisi tilaa joltain muulta, Ståhlberg sanoo.
Tuleva remontti ei juurikaan muuta rakennusta tai sen sisätiloja. Peruskorjauksessa uusitaan muun muassa rakennuksen alapohjaa ja korjataan ulkoseinän rappausta.