Eevi Kinnunen
Kesälomaa viettävä Petri Krohns oli 12. heinäkuuta ajamassa Ouluun. Kesken matkan Etelä-Karjalan Osuuspankin toimitusjohtajana työskentelevän Krohnsin puhelin soi.
Langan toisessa päässä oli pankin kiinteistöasioista vastaava johtaja. Hänellä oli kerrottavaa pankin omistamista elokuvateattereista Nuijamiehestä ja Kino-Aulasta.
Kiinteistössä vuokralla ollut elokuvateatteriyhtiö Finnkino oli laittanut ilmoille tiedotteen. Siinä pahoiteltiin edellisviikolla noussutta kohua. Silloin yhtiö oli tyhjentänyt vanhat teatterit irtaimistostaan. Teko pöyristytti lappeenrantalaisia, sillä tontin kaavoitus oli kesken ja teatterikiinteistöt olivat mahdollisia suojelukohteita.
Tiedotteessa todettiin, että Finnkino oli kysynyt Osuuspankilta suojelusta saamatta vastausta. Finnkinon mukaan he olivat halunneet halunneet jatkaa elokuvatoimintaa, mutta neuvottelut vuokrasopimuksen jatkosta olivat kaatuneet.
Krohns hämmästyi. Kertomukset eivät hänen mielestään pitäneet paikkaansa.
Krohns päätti auton ratissa, että Osuuspankin täytyy oikaista väitteet. Vielä samana päivänä pankki kertoi, että Finnkino oli kuljettanut irtaimiston pois kilpailun torjumiseksi ilman kyselyitä suojelemisesta.
Mielikuva Osuuspankin ja Finnkinon vehkeilystä oli kuitenkin jo syntynyt.
Osuuspankin lounasravintola täyttyy jakkupukuisista ja puvuntakkisista ruokailijoista. Tilat maisemahisseineen ja järvinäköaloineen ovat hulppeat.
Finnkinon ja Osuuspankin tiedoteväittelystä on kulunut pari viikkoa, ja Petri Krohns on palannut kesälomaltaan.
Hän sanoo, että elokuvateattereiden kohtalo on ollut esillä käytäväkeskusteluissa. Henkilökuntaa on informoitu siitä, miten asiat pankin näkökulmasta ovat.
Väärää tietoa on ollut myös asiakkailla. Varsinaista negatiivista palautetta ei ole suoraan tullut, mutta ihmiset ovat kyselleet, miksei Osuuspankki jatkanut teattereiden vuokrasopimusta.
Krohns sanoo saman minkä tiedotteessa. Sopimusta olisi voitu jatkaa.
— Julkisuudessa tuli sellainen kuva, että olemme juonineet tätä Finnkinon kanssa. Finnkino teki täysin oman päätöksensä toiminnan lopettamista, vuokrasopimuksen päättämisestä ja irtaimiston poisviennistä.
Lappeenrantalaisten tuohtumuksen hän ymmärtää. Etenkin kaupungissa syntyneille teatterit olivat rakkaita. Krohns kävi niissä itsekin.
— Elokuvissa olisin voinut käydä enemmänkin, kuten lappeenrantalaiset kaikkinensa. Jos lappeenrantalaiset olisivat käyneet enemmän, elokuvat pyörisivät siellä edelleen.
Osuuspankin toiminnassa Krohns ei näe korjattavaa. Hän kuitenkin tiesi jo ennen juhannusta, että Finnkino aikoo tyhjentää teatterit. Miksei Krohns puuttunut asiaan?
— En edelleenkään ymmärrä, miten olisimme voineet puuttua siihen. Sehän on heidän omaisuuttaan. Heidän vuokrasopimuksensa päättyi, koska he eivät halunneet jatkaa sitä. En entisenä juristinakaan ymmärrä, miten vuokranantaja voisi sanoa, että ette saa viedä omistamaanne omaisuutta pois meidän kiinteistöstämme.
Lappeenrannan kaupunginarkkitehdin Maarit Pimiän mukaan ennakkotieto irtaimiston poisviennistä olisi ollut hyödyllinen.
Silloin kaupunki olisi voinut hakea Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksesta (ELY) erillistä rakennusperintölain mukaista suojelupäätöstä, joka olisi turvannut sisätilat.
Pimiä myöntää, että tämä olisi saattanut olla liian hidas prosessi. Parempi vaihtoehto olisi ehkä ollut neuvotella asiasta suoraan Finnkinon kanssa.
Nyt niin ei käynyt, ja entisten elokuvateatterien kohtalo on kaupungin kaavoituspäätöksistä kiinni.
Osuuspankki päätti omistamansa Pormestarinkorttelin tontin myymisestä vuonna 2014. Tontille ei olisi enää tulevina vuosina käyttöä, sillä pankki oli luopumassa Pormestarinkadulla sijaitsevasta konttoristaan ja siirtymässä uusiin tiloihin Marian aukiolle.
Vuoden 2016 alussa pankki kaupitteli tonttia elokuvateattereissa vuokralaisena tuolloin olleelle Elokuva Luotola -yhtiölle. Se ei kuitenkaan ei pystynyt ostamaan teattereita kovan hinnan takia. Myyntihintaa pankki ei kerro.
Vuoden 2016 toukokuussa potentiaaliseksi ostajaksi löytyi rakennusliike Jatke. Osuuspankki solmi sen kanssa esisopimuksen kiinteistön ostamisesta.
Jatke ja Osuuspankki eivät kerro julkisuuteen sopimuksen yksityiskohtia, eli esimerkiksi sitä, miten mahdollinen suojelupäätös vaikuttaa kaupan toteutumiseen.
— Meillä on sopimuksessa tietyt raamit olemassa kaupanteolle, Krohns sanoo.
Syksyllä tontista tulee nähtäväksi kaksi kaavaluonnosta, joista toisessa painottuu teattereiden suojelu ja toisessa lisärakentaminen. Krohns ei suostu sanomaan, kumpi vaihtoehdoista olisi hänelle mieluisampi. Maalaisjärjellä ajateltuna suojelluista rakennuksista voisi tulla pankille hankala myyntikohde.
— Jos kaupat eivät synny Jatkeen kanssa, pyritään myymään jollekin toiselle. Jos ostajaa ei löydy, vuokrataan.
Finnkinoon Krohns ei tiedotteiden jälkeen ole ollut yhteydessä. Eikä todennäköisesti aiokaan olla, sillä tarvetta ei ole. Finnkinon vuokrasopimus teattereissa päättyi kesäkuuhun.
Elokuvayhtiön tiedotuslinja hämmästytti, mutta Krohns puhuu kahnauksesta maltillisin sanankääntein. Haukkumaan hän ei ala.
Pankinjohtaja vastaa diplomaattisesti kysymykseen siitä, aikooko hän käydä Finnkinon teatterissa kauppakeskus Isossa-Kristiinassa.
— Riippuu elokuvista.
Näin Pormestarinkorttelin myynti on edennyt
2014 Osuuspankki päättää myydä tontin, jolla sijaitsevat vanhat elokuvateatterit Nuijamies ja Kino-Aula sekä pankin silloinen konttori.
2015 Finnkino aloittaa toimintansa Lappeenrannassa.
2016 Osuuspankki ja rakennusliike Jatke solmivat esisopimuksen Pormestarinkorttelin kiinteistökaupoista.
2017 Elokuva Luotola myy Nuijamiehen ja Kino-Aulan liiketoiminnan Finnkinolle. Finnkino lopettaa elokuvien näyttämisen teattereissa. Kiinteistön kaavaluonnokset tulevat näytille syksyllä.
Esisopimus ei siirtynyt Evälahdelle
Lappeenrannan Pormestarinkorttelissa sijaitsevan tontin ostamiseen tähtäävä esisopimus on yhä rakennusliike Jatkeen ja Etelä-Karjalan Osuuspankin välinen.
Jatke myi Etelä-Karjalan liiketoimintonsa imatralaiselle rakennusliike Evälahdelle heinäkuun alussa.
Elokuvateatterin tontti oli kuitenkin kaupan ulkopuolella. Kauppaan ei kuulunut myöskään Sotaorpojen ja sotaleskien säätiön tontti Kirkkokadun ja Koulukadun kulmauksessa.
Evälahden toimitusjohtaja Jouni Pohjolainen sanoo, että Pormestarinkorttelin tontti ei ollut riittävän valmis. Tontin asemakaavaprosessi on kesken.
Varsinaiseksi ongelmatontiksi Pohjolainen ei julkisuusmylläkän keskellä ollutta kiinteistöä nimeä.
— Tontin sijaintihan on loistava, enkä näe, että rakennukset sitä romuttavat. Mutta tontti on kahden kadun välissä, ja siinä on paljon umpiosaa.
Pohjolaisen mukaan entisen kaupunginteatterin tontti oli yksi tärkeä syy kauppojen syntymisen taustalla, sillä siitä Evälahti näki saavansa välittömiä hyötyjä.
Rakennusliike Jatkeen mukaan Pormestarinkorttelin kaavoitusneuvottelut jatkuvat samalla tavalla kuin ennen Evälahti-kauppaa.
Yhtiön hallituksen puheenjohtaja Esa Eloranta Kaakkois-Suomen Jatkeesta sanoo, että kaavojen valmistuminen ratkaisee, mitä Jatke tekee.
— Jatkamme ihan normaalisti ja katsomme loppuvuoden aikana, mitä tapahtuu.
Eloranta ei halua kertoa, miksi rakennusyhtiöt päätyivät siihen ratkaisuun, että Pormestarinkortteli ei siirtynyt liiketoimintakaupassa Evälahdelle. | Eevi Kinnunen