Ilona Pesu
Yliopiston teknillisten alojen hakijamäärät laskevat. Pitkän matematiikan ylioppilaskirjoituksiin osallistuu yhä vähemmän lukiolaisia. Varsinkin monen tytön kiinnostus matematiikkaan ja luonnontieteisiin lopahtaa jo peruskoulun alaluokilla.
Tähän halutaan Lappeenrannassa muutos. Kaupunki ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto (LUT) aloittavat Junior University -yhteistyön, joka tutustuttaa koululaisia yliopistoon entistä järjestelmällisemmin.
Junior Universityyn osallistuvat sekä alakoululaiset, yläkoululaiset että lukiolaiset.
— Haluamme lähteä liikkeelle jo alakoulun puolelta. Oppilaiden asenteet ja kiinnostus matemaattis-luonnontieteellisiä aineita kohtaan alkavat vahvasti muotoutua jo siellä, perusopetusjohtaja Mari Routti Lappeenrannan kaupungilta kertoo.
Yliopistolla käydään tekemässä esimerkiksi ilmiöpohjaisen oppimisen projekteja.
— Olemme tähänkin asti tehneet yhteistyötä, mutta nyt tavoitteena on, että tietyt ikäluokat kävisivät kokonaisuudessaan yliopistolla, Routti kertoo.
Vierailujen toivotaan paitsi innostavan, myös avaavan oppilaiden silmiä lähipiiristä poikkeaville ammatinvalinnoille.
— On lapsia ja nuoria, jotka eivät tule ajatelleeksi, että voisivat opiskella yliopistossa ja suorittaa korkeakoulututkinnon.
Junior Universitya suunnitellaan ensi lukuvuoden ajan, ja toiminta alkaa syksyllä 2018. Suunnittelutyöryhmässä on mukana koulujen rehtoreita ja opettajia, ja myös oppilaat otetaan mukaan ideointiin. Routti arvioi, että suunnittelu vaatii kaupungilta 10 000—20 000 euron panostusta.
Suunnittelu- ja pilotointivaiheeseen haetaan myös ulkopuolista rahoitusta. Kun toiminta käynnistyy, kaupunki kustantaa oppilaiden kuljettamisen yliopistolle.
— Arvioisin, että puhutaan muutamasta kymppitonnista per vuosi, Routti kertoo.
Yliopistolla Junior Universitya kehittää yksi kokopäiväinen työntekijä. Tutkijat ja opettajat osallistuvat toimintaan tarvittaessa. Oppilaat voivat esimerkiksi haastatella eri alojen asiantuntijoita. Lukiolaisille kaavaillaan mahdollisuutta osallistua joillekin yliopiston ensimmäisen vuoden kursseille.
Yliopiston näkökulmasta yhteistyö on tapa tehdä tutkimusta näkyväksi.
— Pyrimme tuomaan konkretiaa siihen, mitä matematiikalla tekee sen jälkeen, kun se menee yhteenlaskua, jakolaskua ja kertolaskua monimutkaisemmaksi, LUT:n opintopalvelujen johtaja Janne Hokkanen kertoo.
Jos hyvin käy, oppilaat innostuvat ja hakeutuvat myöhemmin yliopistoon.
— Ensisijaisesti olisi tietenkin kiva, jos tulisivat meille, mutta yhteiskunnan kannalta ei ole huono juttu, vaikka menisivät muuallekin, Hokkanen sanoo.
Teknillisten alojen valtakunnalliset hakijamäärät ovat olleet viime vuosina laskussa. Vuonna 2016 hakijoita oli 5 573, kun vuonna 2013 hakijamäärä oli 7 531. Tänä vuonna lasku näyttää taittuneen.
Ilmiöpohjainen oppiminen
Ilmiöpohjaisella opetuksella ja oppimisella tarkoitetaan yleensä oppiainerajat rikkovaa ja tutkivaa otetta oppimiseen.
Ilmiöpohjaisuus ja monialaiset oppimiskokonaisuudet korostuvat peruskoulun uudessa opetussuunnitelmassa.
Uusi opetussuunnitelma otettiin käyttöön peruskoulun alaluokilla syksyllä 2016. Yläkouluun se laajenee porrastetusti vuosina 2017—2019.
Pitkän matematiikan yo-kokeeseen vuonna 2016 ilmoittautui 11 613 lukiolaista.
Lappeenrannassa nyt lukion aloittavista aikoo lukea pitkää matematiikkaa 79 prosenttia.
Lappeenrannan 3. vuosikurssin lukiolaisista lukee pitkää matematiikkaa 48 prosenttia.