Jaakko Kinnunen
Lappeenrannan seurakuntayhtymä teki viime vuonna tappiota noin 400 000 euroa. Sekä tulo- että menopuolella muutos oli negatiivista.
-Ensinnäkin arvioimme verotulot liian suuriksi. Toiseksi, vuokratulot laskivat viime vuonna. Lisäksi viime vuonna budjetit käytettiin aiempia vuosia tarkemmin, joten sitä rahaa ei jäänyt kirstun pohjalle. Poistojen jälkeen tappiota tuli noin 400 000 euroa, seurakuntayhtymän talousjohtaja Irmeli Hakkarainen toteaa.
Seurakuntayhtymän verotulot olivat viime vuonna 11 655 511 euroa. Vuotta aiemmin lukema oli lähes 12 miljoonaa.
Muun Suomen tavoin myös Lappeenrannan seurakuntayhtymän jäsenmäärä on ollut jo pitkään laskussa. Tämä ei kuitenkaan näy välittömästi verokertymässä.
-Vaikka väkimäärä on laskenut pitkään, verotulot ovat säilyneet, sillä jäsenten tulot ovat nousseet. Tämä on luonnollisesti nostanut verokertymää. Nyt kurssi on kuitenkin kääntynyt, ja lasku alkaa näkyä verotuloissa, Hakkarainen kertoo.
Talousjohtajan mukaan seurakuntayhtymällä on seuraavaksi vuodeksi kaksi vaihtoehtoa. Joko se tekee tietoisesti tappiollisen tuloksen tai toiminnasta leikataan.
-Olemme tehneet monta vuotta positiivista tulosta, joten siinä mielessä ei ole hätää. Mutta loputtomiin näin ei voi jatkaa. Vuodelle 2018 joudutaan budjetoimaan tulopuolelle laskua useampi 100 000 euroa, Hakkarainen sanoo.
Lappeenrannan seurakuntayhtymän kirkollisveroprosentti on 1,35, joka on Suomen pienimpiä lukemia. Kirkon tilastojen mukaan keskiverto palkansaaja maksaa kirkollisveroa Suomessa 260 euroa vuodessa, kun keskimääräinen veroprosentti on 1,37.
Keskimääräiseen veroprosenttiin vaikuttaa se, että suuret seurakunnat, kuten Helsingin ja Espoon seurakuntayhtymät perivät veroa vain prosentin. Monissa pienemmissä seurakunnissa veroprosentti lähentelee kahta.
Seurakuntayhtymään kuuluvat Joutsenon, Lappeen, Lappeenrannan, Lauritsalan ja Sammonlahden seurakunnat. Jäseniä seurakuntayhtymällä oli vuoden 2016 lopussa 54 410. Suurin yksittäinen seurakunta on Lappeenrannan seurakunta 18 183 jäsenellään.