Eevi Kinnunen
Neuvottelut Lappeenrannan lentokentän ensi kesän reittilennoista ovat yhä kesken. Lentokenttäyhtiön toimitusjohtaja Eija Joro sanoo, että neuvotteluja käydään usean lentoyhtiön kanssa.
Kohteista tai tulevan liikenteen mahdollisesta määrästä Joro ei kerro.
Tavoitteena on entiseen tapaan saada Lappeenrantaan suomalaisten lisäksi venäläisiä lentomatkustajia. Se onnistuu Joron mukaan tavoittelemalla kohteita, joihin Pietarista ei lennetä tai joihin sieltä on enemmän kysyntää kuin tarjontaa.
Vastavuoroisesti Lappeenrannassa tehdään töitä Saimaan alueen markkinoimiseksi eurooppalaisille matkaajille.
Ratkaisuja reiteistä voi syntyä jo elo–syyskuun aikana.
Lentokentän omistavan Lappeenrannan kaupungin kärsivällisyys on katkolla ensi kesänä. Kaupunginvaltuusto on linjannut, että kentälle pitää saada ensi vuodeksi reittilentoja. Pitkän aikavälin tavoitteena on 500 000 lentomatkustajaa vuonna 2028. Tällä hetkellä Lappeenrannan kentän kautta lentää noin 5 000 matkustajaa vuodessa.
Kaupunginjohtaja Kimmo Jarvan mukaan ei näytä hyvältä, jos julkisuuteen annetuista tavoitteista joustetaan liikaa. Jos reittejä ei saada ensi kesäksi, kaupunki pohtii lentokentän tulevaisuutta uudestaan.
Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Ari Torniainen (kesk.) sanoo, että silloin valtuusto puntaroi, onko Lappeenrannassa lentokenttä vai ei.
— Toivon, että kenttä säilyy, mutta pelkästään chartereita varten emme voi pitää sitä. Se tulee liian kalliiksi.
Tavoite sadoistatuhansista matkustajista on realismia, sanoo johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP-yhtiöstä. Mäntynen on toiminut liikenne- ja kuljetustekniikan professorina Tampereen teknillisessä yliopistossa.
Mäntysen mukaan avauksen saaminen on vaikeaa, mutta alueella on potentiaalia. Etelä-Karjalan, Kymenlaakson ja Etelä-Savon maakunnat muodostavat liki puolen miljoonan ihmisen alueen. Lisäksi vieressä sijaitsee miljoonakaupunki Pietari.
Matkustajien saalistaminen Lappeenrannan ulkopuolelta edellyttää Mäntysen mukaan kiinnostavia matkakohteita hyvillä aikatauluilla ja halvoilla hinnoilla.
Euroopassa on havaittu, että ihmiset lähtevät halpojen yhteyksien perään kaukaakin. Samantyyppisen havainnon voi tehdä Lappeenrannan vanhoista lentotilastoista.
— Vuoden 2014 tilastoissa kaksi kolmasosaa matkustajista oli venäläisiä.
Jos Lappeenrantaan saadaan halpalentoyhtiöiden lentoja, ne kasvattavat yleensä volyymejaan nopeasti.
Kääntöpuolena on se, että ne myös hylkäävät kentät nopeasti. Mäntysen mukaan halpalentoyhtiöt saattavat lopettaa kannattamattomia reittejä lyhyellä varoitusajalla.
Riskejä piilee myös poliittisen ympäristön heilahteluissa. Kentän tulevaisuutta ei voi rakentaa vain venäläisten varaan, sillä epävakaassa tilanteessa muutokset lentoliikenteessä ovat aina mahdollisia.
Mäntysen mukaan on tärkeää, että Lappeenrannan kenttä houkuttelee erilaisia matkustajasegmenttejä. Lentojen pitää palvella sekä suomalaisia että ulkomaalaisia loma- ja liikematkustajia.
— Lappeenrannan kenttä on käynyt yli 100 000 matkustajan. Näen, että nykyinen tila on väliaikainen.