Petteri Värtö
Kuuluisat konserttisalit toimivat usein muusikoiden livelevyjen taltiointipaikkoina. Jonkun artistin konsertti on äänitetty levylle New Yorkin Carnegie Hallissa, toisen San Franciscon Fillmoressa ja kolmannen puolestaan Helsingin Kulttuuritalolla.
Imatran Konserttihovi on maankuulu konserttisali, ja moni nimekäs muusikko fanittaa paikkaa. Konserttihovin kehuttua sointia ei ole tallennettu konserttien yhteydessä, mutta sali toimii säännöllisesti kamarimuusikoiden levyjen äänityspaikkana.
Äänilevymyynti sakkaa myös klassisella puolella, mutta se ei juuri näy Konserttihovin käytössä levytysstudiona.
— Vähintään kerran vuodessa sali on ollut mikitettynä levytystä varten, kertoo hovia vuodesta 1998 ylläpitänyt Juha Räisänen.
Viimeksi Imatran Viraskorvessa sijaitsevassa Konserttihovissa levytettiin toukokuussa Yrjö Kilpisen säveltämiä lauluja. Uusia lauluja -albumi ilmestyi heinäkuussa, ja sen musiikkia voi kuunnella elävänä toisessa julkistamiskonsertissa torstaina.
Konserttihovi on mainio paikkaa tallentaa ääntä. Sali sijaitsee peltojen keskellä ja soi hyvin. Ääni tallentuu puhtaasti, eivätkä ympäristön äänet haittaa.
— Melu on usein ongelma kaupunkien studioissa ja joskus kirkoissakin, Räisänen sanoo.
Hänen mukaansa muusikoiden sielukin lepää Konserttihovin maalaismiljöössä, jossa soittajat ja äänittäjät voivat ilman häiriötekijöitä keskittyä pelkästään musiikilliseen ilmaisuun.
Yhden poikkeuksellisen esimerkin Räisänen nostaa silti esille.
— Jorma Hynninen ja Ralf Gothóni olivat äänittämässä Frans Schubertin Winterreisea, kun naapuri alkoi muokata peltoaan. Hynninen kävi traktorikopissa kysymässä, voisiko ajelua mitenkään siirtää tuonnemmaksi, ja se sopi isännälle.
Ajankäyttö on hyvän äänen ja rauhallisen miljöön ohella Konserttihovin etuja levyntekijöiden näkökulmasta. Levytysstudioiden aika on usein kallista ja kortilla, mutta Viraskorvessa he voivat soittaa, kun fiilis on kohdillaan, ja viipyä pitempään.
Viipyilyä myös tapahtuu.
— Äänitykset ovat usein monipäiväisiä, kun muusikoilla ei ole kiire mihinkään, Räisänen sanoo.
Äänityssessioilla on salin hyvän soinnin purkituksen lisäksi tärkeä tehtävä myös Konserttihovin ylläpidon näkökulmasta.
Toiminnallisesti sessiot ovat simppeleitä. Muusikot soittavat mikitetyssä salissa. Äänitarkkailijoiden tila on joko muusikoiden tai yleisölämpiössä. Räisäsen tehtävänä on järjestää jokaisen oltavat siten, ettei mikään häiritse musiikin tallentamista.
Konserttihovi
Imatralaisen musiikkineuvoksen Martti Räsäsen 1970-luvulla rakennuttama konserttisali. Räsänen pyöritti konserttitoimintaa vuodesta 1979 kuolemaansa vuoteen 1995 saakka.
Konserttihovin nykyinen isäntäväki, Juha ja Oili Räisänen, ovat jatkaneet toimintaa vuodesta 1998.
Maaseutumiljöössä viljapeltojen keskellä sijaitseva Konserttihovi on erityisesti akustiikaltaan yksi Suomen arvostetuimmista konserttisaleista.