Anne Kokkonen
Väitteet Lappeenrannan kaupungin luisumisesta kriisikunnaksi ovat vahvasti liioiteltuja. Vaikka uhka on tullut esiin kaupunginhallituksen listoilla, vaara on onneksi epätodennäköinen. Esteenä tuhon tiellä on muun muassa kymmenien miljoonien eurojen suuruinen oman taseen ylijäämä.
— Yksikään suomalainen maakuntakeskus ei ole päätynyt kriisikunnaksi, eikä päädy Lappeenrantakaan, kaupungin strategia- ja sijoitusjohtaja Olli Naukkarinen vakuuttaa.
Tämän varmistaminen on tärkeä osa alkaneen valtuustokauden talousohjelmaa. Taseet sekä katteet on tarkoitus pitää plussalla ja tuloveroprosenttikin aiempaa kohtuullisemmassa lukemassa.
Juuri tuloveroprosentti ja suhteellinen velkaantuneisuus ovat Lappeenrannan heikkoja kohtia. Näiden kahden tunnusmerkin osalta kaupunki täyttää kriisikunnan määritelmän.
Tuloveroprosentti ja velkaantumisaste eivät riitä saattamaan Lappeenrantaa valtion holhoukseen. Arviointimenettelyyn joutuminen on huomattavan monimutkainen prosessi.
Mitä kriisikunnille asetetut kriteerit ovat ja mitä ne tarkoittavat käytännössä? Etelä-Saimaa vääntää kuusi kriisikuntakriteeriä rautalangasta.
1. Kunta syö enemmän kuin tienaa
Jos kunnan omaan taseeseen kertynyttä alijäämää ei saada katettua neljän vuoden kuluessa, kunta voi joutua arviointimenettelyyn.
Tase kertoo kunnan varallisuuden, velat ja omat pääomat tilikauden viimeisenä päivänä. Edellisvuoden taseeseen lisätään kunkin tilikauden tuloksen plus- tai miinusmerkkinen loppusumma. Jos tase on miinuksella, kunnan täytyy petrata neljän seuraavan vuoden aikana niin paljon, että taseen loppusumma saadaan yli nollan.
Lappeenrannan omassa taseessa on 60,3 miljoonaa euroa kertynyttä ylijäämää, ja kuluvalta vuodeltakin odotetaan ylijäämäistä tulosta. Mikään ei viittaa siihen, että ylijäämät menetettäisiin.
2. Tytäryhtiöiden
tappiotahti kiihtyy
Arviointimenettelyyn voidaan joutua myös siksi, että tilikauden alijäämä konsernitaseessa on vähintään 1 000 euroa asukasta kohden. Edellisen tilinpäätöksen alijäämän kuuluu tällöin olla vähintään 500 euron suuruinen. Konserniin kuuluvat kunta, kuntayhtymät ja tytäryhtiöt.
Lappeenranta-konsernin viime vuoden tilinpäätökseen kertyi 959 euroa ylijäämää asukasta kohden. Vuosi 2013 oli vielä alijäämäinen, mutta vuonna 2015 vastaava luku oli 444. Kuluvalta tilikaudelta odotetaan ylijäämäistä tulosta
Kaltaistensa keskikokoisten kaupunkien joukossa Lappeenranta on tavallinen tapaus. Yhdeksällä kunnalla 17:stä on Lappeenrantaa enemmän ylijäämää.
Ainoa alijäämäinen tässä joukossa on Kotka.
Edellä mainitut kaksi kriteeriä riittävät arviomenettelyn syyksi yksinään. Seuraavien neljän tunnusluvun tulee täyttyä samanaikaisesti kahtena peräkkäisenä tilikautena, ennen kuin mustatakkiset miehet voivat tulla ottamaan ohjat käsiinsä.
3. Elämiseen tarvitaan valtion köyhäinapua
Hälytyskellojen tulisi soida, jos kuntakonsernin vuosikate on negatiivinen ilman harkinnanvaraista valtionosuutta.
Vuosikate osoittaa sen tulorahoituksen, joka juoksevien menojen maksamisen jälkeen jää jäljelle käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainojen lyhennyksiin.
Valtio voi myöntää anomuksesta harkinnanvaraista valtionosuutta niille kunnille, jotka ovat erityisen tuen tarpeessa poikkeuksellisten tai tilapäisten talousongelmien vuoksi.
Lappeenrannan vuosikate ei ole ollut negatiivinen. Tytäryhtiöiden luvut ovat vielä vahvemmat kuin peruskunnan.
4. Kunnallisverot on nostettu tappiin
Verojen kiristys ei voi olla vakioratkaisu talousongelmiin. Kriisikunnan määritelmä täyttyy, jos kunnan tuloveroprosentti on vähintään 1,0 prosenttiyksikköä korkeampi kuin kaikkien kuntien painotettu keskimääräinen veroprosentti. Painotus korostaa suuria kaupunkeja vähäväkisten syrjäkulmien kustannuksella.
Raja-arvo 20,91 prosenttia täyttyy Lappeenrannassa. Kaupungin talousjohdon mukaan raja-arvo tuskin nousee nykymenolla yli 21:n ennen maakuntauudistusta.
Maakuntauudistus poistaa mahdollisuuden tehdä menojen kasvua hillitseviä uudistuksia sosiaali- ja terveydenhuollossa.
5. Velkaa on niin että hirvittää
Velaksi ei saa elää, joten kriisikuntaraja ylittyy, jos asukasta kohden laskettu kuntakonsernin lainamäärä ylittää kaikkien kuntakonsernien keskimääräisen lainamäärän vähintään 50 prosentilla. Vuonna 2016 tuo raja oli 9 219 eurossa.
Lappeenrannan lainamäärä oli 7 146 euroa asukasta kohden, eli kriteeri ei täyttynyt. Jos kaikki tulevien vuosien investoinnit toteutuvat, lainamäärä uhkaa nousta hyvin lähelle kriittistä rajaa.
Maakuntauudistuksessa kuntayhtymien velat siirtyvät maakunnille, joten kuntien lainat pienenevät. Lappeenranta kärsii tästä, sillä vertailuluku laskee enemmän kuin kaupunkikonsernin lainamäärä.
6. Elintaso syntyy velkarahalla
Neljäs osakriteeri on kuntakonsernin vähintään 50 prosentin suuruinen suhteellinen velkaantumisaste. Tämä kriteeri on ongelmallinen, ja valtiovarainministeriössä pohditaan sen uudistamista.
Lappeenranta-konsernin tuorein tunnusluku on 87,9, eli kriteeri täyttyy. Muissa 40 000—100 000 asukkaan kaupungeissa velkaantumisaste on 79,8 prosenttia.
Lähteet: Lappeenrannan kaupungin strategia- ja rahoitusjohtaja Olli Naukkari-nen, valtiovarainministeriön kunta- ja aluehallinto-osaston neuvotteleva virkamies Vesa Lappalainen, valtiovarainministeriön julkaisut ja Etelä-Saimaan arkisto.