UPM haluaa korvauksia ulkoilupoluista alueillaan

Parikkala ja metsäyhtiö UPM neuvottelevat patikkapolun korvauksesta. Yhtiöllä korvausperiaate on ollut käytössä pitkään.

ANSSI KEMPPINEN

PARIKKALA. Metsäyhtiö UPM haluaa Parikkalan kunnalta korvauksen yhtiön mailla olevasta kunnan ulkoilureitistä. Kyse on noin viiden kilometrin pituisista Rajojen reitin patikkapolkuosuuksista, jotka sijaitsevat Oronmyllyn toimintakeskuksen ja Salkojärven välillä.

UPM:n maankäyttöpäällikkö Riitta Väisänen Lappeenrannasta sanoo, että yhtiö haluaa korvauksen maillaan sijaitsevista virallisista ulkoilureiteistä.

– Metsämme ovat metsätaloutta varten, ja metsätaloutta haittaavasta toiminnasta haluamme korvauksen.

Väisänen vertaa ulkoilureittejä sähkölinjoihin: ne ovat hyödyllisiä, mutta metsätalous kärsii niistä.

Parikkalan elinkeinojohtaja Aune Ritola-Grahn pitää tilannetta hankalana. Kunnan kymmenien maanomistajien kanssa tekemien reittisopimusten lähtökohtana on ollut, ettei sopimus ole esteenä metsän taloudelliselle hyödyntämiselle.

– Jos annamme korvausta yhtiölle, kunnan on tasapuolisuuden vuoksi maksettava korvausta myös muille reitistön maiden maanomistajille.

Elinkeinojohtajan mukaan muiden yli sadan maanomistajan kanssa on päästy ilmaiseen sopimukseen vuoteen 2015 asti. Maanomistajat ovat olleet yhteistyöhaluisia ja ehdottaneet jopa itse parhaita reittivaihtoehtoja.

– Joidenkin mailla reitti kulkee vain satakunta metriä, ja korvaus olisi mitätön vuosittaisiin laskutus- ja perimiskuluihin nähden.

Ritola-Grahnin mukaan yksi vaihtoehto tilanteessa on poistaa UPM:n osalta kunnan reittimerkit maastosta ja kartoista sekä purkaa alueella olevat rakenteet. Hänen mielestään sekin olisi iso urakka.

– Jokamiehen oikeudella UPM:n maastoa voisi käyttää kuten ennenkin.

Ritola-Grahnin mielestä tapa huonontaisi tilannetta, sillä nyt merkityllä reitillä on voitu ohjata ihmisiä kulkemaan tiettyä polkua eteenpäin ja säästämään muuta luontoa.

Väisänen toteaa, että korvausperiaate on ollut yhtiöllä käytössä pitkään. Korvauksen määrä riippuu reitin pinta-alasta ja toiminnasta. Väisänen sanoo, että moottorikelkkareitistä joutuu maksamaan enemmän kuin esimerkiksi patikointipolusta.

– Parikkalassa kyse on muutamasta sadasta eurosta usealta vuodelta, millä yhtiö peittää sopimuksen tekoon käytetyt kulut.

Väisäsen mukaan mönkijäreittejä UPM:ltä on turha tulla mankumaan.

UPM tekee reitin hakijan kanssa aina tarkan sopimuksen. Sopimuksella taataan oikeusturva vaikkapa sellaisessa tapauksessa, että maanomistaja vaihtuu.

– Se on reitin omistajalle turvatakuu, ja samalla reitti saadaan merkittyä yhtiön omille kartoille.

Väisäsen mukaan sopimuksilla pyritään välttämään entisaikojen villiä reitinvetoelämää.

Kirjoittaja:
Anssi Kemppinen