@esaimaa.fi | Twitter: @TimoLaitakari
Vartti Etelä-Karjala teki keskiviikkona ison jutun Tuomas Telkän (kok.) asuinpaikasta. Lappeenrantalaisvaltuutettu käy töissä Helsingissä ja hänellä on siellä myös iso asunto.
Lehti epäili, että Telkän oikea kotikunta olisi Helsinki ja tämä tarkoittaisi, ettei hän saisi toimia Lappeenrannassa luottamustoimissa.
Olen tiennyt Telkän työstä Helsingissä ja asumisestakin. Silti olen pitänyt häntä lappeenrantalaisena. Miehellä on Lappeenrannassa juuret ja asunto. Häntä näkee kaupungilla. Hän istuu kokouksissa täällä joskus monta kertaa viikossa.
Kotikunnan osalta Vartti voi silti olla oikeassa. Kun perehtyy asiaa säätelevään kotikuntalakiin, alkaa näyttää mahdolliselta, että Telkkä olisikin lain edessä stadilainen.
Itse hän korostaa painokkaasti lappeenrantalaisuuttaan.
Mitä laki sanoo?
”Jos henkilöllä on käytössään useampia asuntoja (…), hänen kotikuntansa on se kunta, jota hän perhesuhteidensa, toimeentulonsa tai muiden vastaavien seikkojen johdosta itse pitää kotikuntanaan ja johon hänellä on edellä mainittujen seikkojen perusteella kiinteä yhteys” (Kotikuntalaki 2 § 2).
Pelkästään kotikuntalakia lukemalla voi syntyä käsitys, että Telkän oma kanta painaisi asiassa eniten.
Käytännön tulkinta on kuitenkin toinen. Korkein hallinto-oikeus on linjannut päätöksissään, että kotikunta määräytyy tosiasiallisen asumisen ja olosuhteiden mukaan. Verotuskunta ei ratkaise, eikä edes maistraatin kirjaus.
Mitkä ovat ne todelliset olosuhteet?
Telkkä työskentelee Helsingissä, ja perheellä on Helsingissä 80 neliön asunto. Lappeenrannassa heillä on yksiö. Puoliso on perhevapaalla pienen lapsen kanssa.
Arkijärjellä kolmen huoneen rivitaloasunto tuntuu luontevalta lapsiperheen ykkösasunnolta ja yksiö joltain tilapäisemmältä.
Telkkä itse sanoo, että perhe viettää yhtä paljon aikaa kummassakin kaupungissa ja pitää kumpaakin asuntoa kotinaan.
Siis lappeenrantalainen vai helsinkiläinen? En edes halua tuntea poliitikon arkea niin tarkasti, että voisin ottaa kantaa. Viime kädessä asian ratkaisee valtuusto tai lopulta tuomioistuin.
Vaikka Telkkä todettaisiin helsinkiläiseksi, se ei vielä tarkoita, että hänet voitaisiin erottaa valtuustosta. Kuntaliiton lakimies Saija Haapalehto tulkitsee Etelä-Saimaalle, että kun vaalitulos on lainvoimainen, ei valtuutetun vaalikelpoisuutta voi enää ottaa arvioitavaksi, jos olosuhteisiin ei ole tullut muutoksia.
Siis kun Telkän asumis- ja muut järjestelyt ovat pysyneet ennallaan, ei asiaan voida tällä vaalikaudella palata. Telkät muuttivat Helsingin-asuntoonsa elokuussa 2012 eli selvästi ennen vaaleja.
Maailma on muuttunut, ja työtä tehdään yhä useammin eri paikkakunnalla kuin asutaan. Lappeenrannassakin ilmiöön on totuttu. Esimerkiksi orkesterinjohtaja asuu Wienissä ja teknillisen yliopiston rehtori Helsingissä.
Onko asiallista, että media käyttää energiaa yhden valtuutetun perhe-elämän setvimiseen?
Ydinasia on, että valtuutetun kotipaikasta säädetään laissa, ja lähtökohta on, että lakia noudatetaan. Kuntalain määräysten takana on hyvä ajatus siitä, että valtuutetun pitäisi elää sen kaupungin arkea, jonka asioista päättää.
Jos epäilyksiä herää, asiat on syytä selvittää.
Eduskuntavaalit lähestyvät. Telkkä on ehdokkaana Kaakkois-Suomessa, eikä läpimenokaan olisi valtava yllätys. Helsingissä hän tuskin pääsisi edes ehdolle, kilpailu on niin kovaa.
Eduskuntavaaleihin tämä jupakka ei suoraan vaikuta, sillä niissä kotikuntia ei kysellä. Saattaa tämä kuitenkin vaikuttaa kampanjaan ja äänimäärään.
Ei ehkä ollut sattumaa, että asia pullahti julkisuuteen juuri nyt.
Kirjoittaja on Etelä-Saimaan yhteiskuntatoimituksen esimies.
Timo Laitakari