Turkista norppa tunnetaan

Saimaannorppa. Yksilöt tunnistamalla norppakanta voidaan arvioida, vaikka pesälaskentoja ei päästäisi tekemään. Valokuvat norpista ovat tutkijoille arvokkaita.

Seija Hackman

Saimaannorpan kuuttien laskenta-aika lähestyy.

Tänä vuonna jää vielä kantanee pesälaskijoita, mutta tulevista keväistä ei tiedä. Norppakanta saadaan silti arvioitua vastaisuudessakin. Itä-Suomen yliopistossa on jo vuosia kehitetty kuuttien laskemiselle vaihtoehtoista ja sitä täydentävää menetelmää, joka perustuu yksilöiden tunnistamiseen valokuvista.

-Jokaisella norpalla on yksilöllinen turkkikuvio. Se on kuin ihmisen sormenjälki ja pysyy samana norpan koko elämän, tutkija Meeri Koivuniemi Itä-Suomen yliopistosta kertoo.

Norppia kuvaamalla ja turkkikuviota vertaamalla saadaan hyvinkin luotettavaa tietoa paitsi norppien määrästä, myös niiden elinkaaresta, liikkumisesta ja käyttäytymisestä.

Vuodesta 2010 lähtien tutkijoille on kertynyt norpista muhkeat 450 000 riistakamerakuvaa ja 30 000 järjestelmäkamerakuvaa. Ensimmäiset vuodet kuvia kerättiin Haukivedeltä, seuraavat Pihlajavedeltä ja viime vuonna koko Saimaalla.

Yksin viime vuonna kertyi 164 000 kuvaa, joiden perusteella löydettiin 82 uutta norppaa.

Lisäksi tutkijat ovat saaneet paljon kuvia alueen asukkailta, jotka ovat intoutuneet kaivamaan arkistojaan.

-Yksi havainto voi vuosien päästä yhdistyä toiseen. Kun kaikki kuvat on lajiteltu ja tunnistettu, on mahdollista arvioida kannan kokoa. Eri vuosina tavatuista yksilöistä voidaan laskea tuntemattomien määrä, ja päästään arvioon norpista, joita ei koskaan tavata, Koivuniemi selvittää.

Yksilöntunnistuksen avulla saadut kanta-arviot ovat vastanneet hyvin arvioita, joita saadaan kuutit laskemalla.

Haukiveden kannaksi arvioitiin vuosina 2010-2012 pesälaskentojen perusteella 47-75 norppaa. Kuvatunnistuksella alustavat tulokset ovat 49-94 norppaa. Pihlajavedellä arvioitiin perinteisesti laskettuna vuosina 2013-2014 uiskentelevan 79-132 norppaa. Kuvatunnistuksella päästiin alustavasti 82-123 norppaan.

-Mitä pidempään seurantaa tehdään, sitä tarkempia arvioita saadaan.

Kuvatunnistusta on käytetty muualla esimerkiksi merinisäkkäiden, kiljuhanhien ja ilveksien tutkimisessa. Työhön on tarjolla tietokoneohjelmakin, mutta saimaannorpan kuvien vertailussa toistaiseksi luotettavin väline on tutkijan silmä.

-Automaattitunnistuksella on vaikeuksia eri kuvakulmista otettujen kuvien tutkimisessa, kertoo Koivuniemi.

Lappeenrannan teknillinen yliopisto on mukana projektissa, jossa kehitetään norpan tunnistukseen sopivaa ohjelmaa.

Kirjoittaja:
Seija Hackman