HEIKKI SOPANEN
Julkisella sektorilla on selvä yliedustus Lappeenrannan uudessa
kaupunginvaltuustossa. Yli puolet eli 26 valtuutettua saa palkkansa
kaupungilta, kuntainliitolta, valtiolta tai kaupungin omistamalta säätiöltä
tai yhtiöltä.
Vastaavasti yksityinen sektori on aliedustettuna, jos verrataan
työpaikkojen jakautumista kaupungissa julkiseen ja yksityiseen sektoriin.
Lappeenrannan kaikista työpaikoista julkinen sektori kattaa vain
kolmanneksen. Yksityinen sektori puolestaan antaa työtä 58 prosentille
työssäkäyvistä lappeenrantalaisista. Valtuutetuista yksityiseltä saa
leipänsä 12 valtuutettua eli vain 23 prosenttia.
SDP:n 18 valtuutetun ryhmästä yksitoista eli 61 prosenttia työskentelee
julkisella sektorilla. Kokoomuksen ryhmässä julkinen sektori antaa myös
työtä yli puolelle valtuutetuista. Yhdestätoista valtuutetusta kuusi eli 54
prosenttia saa palkkansa julkiselta sektorilta.
Myös Myö-liikkeen seitsemästä valtuutetusta neljä eli 57 prosenttia
työskentelee julkisella sektorilla. Vihreiden kahdesta valtuutetusta toinen
on kaupungin palkkalistoilla. Vasemmistoliiton ainoa valtuutettu saa
palkkansa kuntainliitolta. Keskustapuolueen kymmenestä valtuutetusta kolmen
palkan maksaa julkinen sektori.
Kristillisdemokraattien valtuutetuista kumpikaan ei ole julkisen sektorin
palveluksessa. Toinen oli, mutta nyt molemmat ovat eläkkeellä.
Kaikkea muuta kuin
kaupunki pienoiskoossa
Valtuusto ei muutenkaan vastaa Lappeenrannan kaupunkia pienoiskoossa.
Ainoastaan yksityisyrittäjiä valtuustossa on suhteessa jotakuinkin yhtä
paljon kuin koko kaupungissa. Heitä löytyy valtuustosta kuusi eli 12
prosenttia. Lappeenrannan kaikista työpaikoista yrittäjätittelin alle on
tilastoitu kahdeksan prosenttia.
Valtuuston koulutustaso on parempi kuin kaupungin yli 15-vuotiaan väestön
keskimäärin. Valtuutetuista 57 prosenttia on suorittanut keskiasteen
tutkinnon, ja korkeakoulutason tutkinto on 35 prosentilla.
Yli 15-vuotiaista kaupunkilaisista keskiasteen tutkinto on 38 prosentilla
ja korkea-asteen tutkinto 24 prosentilla. Uuden valtuuston keski-ikä on 50
vuotta. Eläkeläisiä valtuustoon valittiin kuusi ja opiskelijoita yksi.
Selvästi yliedustettuina valtuustossa ovat 50-60-vuotiaat. Kaupungin
väestöstä heitä on 15 prosenttia, mutta valtuutetuista ikäluokkaan kuuluu
25 valtuutettua eli 49 prosenttia.
Myös 40-50-vuotiaat ovat lievästi yliedustettuina, kun taas
20-40-vuotiailla on selvä aliedustus. Heitä on väestöstä 26 prosenttia,
mutta valtuutetuista vain 17 prosenttia.
Myös kaupunginosien väestömäärään nähden valtuustopaikat jakaantuvat
vähemmän tasapuolisesti. Kaupungin keskusta-alueelta on 20 valtuutettua eli
39 prosenttia valtuutetuista, vaikka keskustassa asuu vain 25 prosenttia
väestöstä.
Lauritsalasta on vain yhdeksän valtuutettua eli 18 prosenttia
valtuutetuista, vaikka asukkaita on 24 prosenttia väestöstä. Samoin
Sammonlahden alue sai vain seitsemän valtuutettua (14 %), vaikka väestöstä
siellä asuu 22 prosenttia.
Lappeenrannan valtuustossa näyttää valtaryhmittymänä olevan seuraavat neljä
vuotta 50-60-vuotiaiden, kaupungin keskustassa asuvien ryhmä. Ryhmästä on
naisia lähes puolet.
Muuten naiset ovat pahasti aliedustettuina valtuustossa. Heitä on 51
prosenttia kaupungin väestöstä, mutta vain 33 prosenttia valtuutetuista.
Valtuuston keski-ikä puolueittain
¤·SDP: 51,6 vuotta (18 valtuutettua).
¤·Kristillisdemokraatit 67,5 vuotta (kaksi valtuutettua).
¤·Vihreät: 49,5 vuotta (kaksi valtuutettua).
¤·Kokoomus: 45,6 vuotta (11 valtuutettua).
¤·Vasemmistoliitto: 54 vuotta (yksi valtuutettu).
¤·Keskustapuolue: 52,2 vuotta (10 valtuutettua).
¤·Myö-liike: 43,5 vuotta (7 valtuutettua).