PERTTI VAHERKYLÄ
Sodan jälkeen kätkettyjen aseiden suurehko piilo on paljastunut Etelä-Karjalassa. Asekätkö on Parikkalan ja Rautjärven rajalla, Simpelejärven tuntumassa olevan maatalon navetan vintillä, kertoo torstaina ilmestynyt Hymy-lehti Esko Tuluston kirjoittamassa ja kuvaamassa jutussa. Nimeämättömän kylän ihmiset ovat jutun mukaan olleet aika hyvin tietoisia kätköstä.
Navetan ylisiltä on lehteen valokuvattu muutamia patruunalaatikoista. Kaikkiaan arvioidaan ammuksia olevan siellä tuhansia. Jutussa esiintynyt haastateltava, vain Yrjö nimeltään, kertoolisäksi järven pohjaan upotetuista konepistooleista. Ne on kääritty vedenpitäviin öljyttyihin pakkauksiin ja saattavat Yrjön mukaan olla vielä toimintakuntoisiakin.
Imatran poliisi kertoi perjantaina ryhtyvänsä selvittämään löytöä, josta heille ei ole tehty mitään ilmoitusta. Rikoskomisario Veikko Nyyssönen ihmetteli, ettei aseista ja ammuksista ole ilmoitettu edes useiden aseidenkeruukampanjoiden yhteydessä. Tuolloinhan on voinut ilman rangaistuksen pelkoa luovuttaa poliisille sotasaalis- tai muita luvattomia aseita.
– Tällaisen kätköpaikan selvittäminen ja tyhjentäminen on tärkeää ammusten räjähdysvaaran takia ja sen vuoksi, etteivät ne joudu vääriin käsiin, sanoi Nyyssönen. Poliisilla on omia erikoismiehiä koulutettuna ammusjuttuihin ja yleensä puolustusvoimat antavat apua tällaisissa tapauksissa tai räjähteiden tuhoamisessa.
Poliisin virka-apupyynnön jälkeen puolustusvoimat osallistuu asekätköjenkin selvittämiseen. Simpeleen tapauksessa ei virka-apua ole vielä pyydetty.
– Puolustusvoimilla ei ole yksin mandaattia lähteä etsimään kätköjä kyliltä, mutta jos tiedämme sellaisen paikan pyydämme poliisia toteamaan sen, ja sen jälkeen meillä voi olla auto heti poliisin perässä paikalla, toteaa everstiluutnantti Mikko Vainonen Kymen sotilasläänin esikunnasta.
Jos kyseessä on ympäristölle selvästi vaarallinen sodanaikainen ammus tai muu räjähde ovat puolustusvoimien asiantuntijat ripeästi paikalla, mutta kuusikymmentä vuotta järven pohjassa maanneet aseet eivät sinällään vaadi kiireellistä toimintaa.
– Ammusten kanssa on vähän toisin, sanoo everstiluutnantti Vainonen. Näitä vuoden 1944 – 45 asekätköjä aina silloin tällöin paljastuu edelleen. Osa jää paljastumatta. Kaikki ”viralliset” asekätköt on aikanaan paljastumisensa jälkeen tyhjennetty.
Asekätkentä
Neuvostoliiton miehityksen varalta ryhdyttiin vuonna 1944 päämajan operatiivisella osastolla kätkemään aseistusta ja materiaalia noin 35 000 miehen varustamiseksi.
Suunnitelman tekivät kenraaliluutnantti A.F. Airon alaisena eversti Valo Nihtilä ja everstiluutnantti Usko Haahti. Toiminta perustui suojeluskuntapiireihin. Suur-Saimaan suojeluskuntapiirissä toimintaa johti majuri Tauno Viiri. Asekätköjen painopiste oli Saimaan alueella Mikkelissä, Anttolassa ja Hirvensalmella.
Toiminta paljastui keväällä 1945 Oulussa tehdystä ilmiannosta. Neuvostoliiton valvontakomissiota innokkaammin asiaan paneutuivat suomalaiset kommunistit, johtamansa valtiollisen poliisin Valpon avulla.
Kätkennän johtajat, A.F. Airoa lukuunottamatta, tuomittiin vankilaan ja kenttämiehiäkin passitettiin linnaan lähes 1 500 henkilöä.
Asekätkennästä kirjan kirjoittanut eversti Matti Lukkari arvioi toiminnan vaienneen Neuvostoliitolta viimeisetkin mahdolliset ajatukset maan miehittämisestä.