PETTERI VÄRTÖ
IMATRA. Kaupunkilaisten ja päättäjien välinen railo ammottaa edelleen levällään Imatralla. Vain kolmasosa imatralaisista uskoo saavansa äänensä kuuluville Imatran asioista päätettäessä. Loput pitävät vaikuttamismahdollisuuttaan kotikaupunkinsa päätöksenteossa kehnona.
Imatralaisten synkkä näkemys tulee esiin Etelä-Saimaan kyselytutkimuksessa, jossa 304:ltä yli 15-vuotiaalta imatralaiselta huhtikuun toisella viikolla tiedusteltiin mahdollisuutta saada äänensä kuuluviin Imatran päätöksenteossa.
Kyselytutkimus toistaa viime syksynä julkistetun Helsingin yliopiston sisäministeriön toimeksiannosta tekemän tutkimuksen tuloksen, jonka mukaan Imatran kuntademokratia kärsii kaupunkilaisten ja päättäjien välisestä luottamuspulasta.
Myönteisimmin äänijänteidensä kuuluvuuteen Imatralla suhtautuvat miehet, yli 65-vuotiaat, opiskelijat ja eläkeläiset sekä yksin asuvat. Naiset, keski-ikäiset ja työtä tekevät näkevät vaikuttamismahdollisuutensa huonoksi.
KAUPUNKILAISTEN päättäjiinsä kohdistama kritiikki on sangen armotonta. Kyselyn vapaan sanan osiossa imatralaiset pitivät kotikaupunkinsa päätöksentekokulttuuria pienen piirin omavaltaisena, salamyhkäisenä ja kansalaismielipiteen sivuuttavana puuhailuna.
Kaupunginvaltuuston jäsenet ymmärtävät ja osin jakavat äänestäjien huolen. Kuluvalla valtuustokaudella kaupunginhallitukseen harpannut Jouni Eerola (sd.) kertoo, että päätökset Imatralla tehdään pääasiassa hallituksessa, jolloin valtuustolle jää kumileimasimen rooli.
– Asioita pitäisi tuoda enemmän julki ennen päätöksentekoa. Valmistelun epäkohta on, että valtuutetutkin saavat aina vain yhden vaihtoehdon päätettäväksi ilman perusteita, Eerola sanoo. Hänen mukaansa parannettavaa olisi tosin myös päätösten vastaanotossa.
– Imatralla on kenties vähän sellainen kulttuuri, jossa todetaan, että asia ei ole mennyt eteenpäin, jos se ei se ole mennyt läpi jonkun henkilön haluamalla tavalla.
KYSELYTUTKIMUKSEN perusteella imatralaiset kaipaavat enemmän ja aikaisemmin tietoa päätettävänä olevista asioista. Kaupunginvaltuuston rivivaltuutetut soisivat informaatiota työnantajilleen.
– Ymmärrän, että kuntalaista sapettaa, jos ei tiedä, mikä on kaupungin tilanne. Kun koulu- sekä sosiaali- ja terveystoimesta säästetään koko ajan ja samalla tehdään Inkerinaukiota, niin varmasti ihmetyttää, että kenelle näitä asioita tehdään, Emilio Urpalainen (kok.) pohtii.
Osa kyselytutkimukseen osallistuneista imatralaisista katsoi päättäjien vieraantuneen tavallisesta kansasta. Vasemmistoliiton valtuutettu Anssi Piirainen jäsentää kansalaismielipiteestä eristymisen syntyä.
– Aktiivisesti järjestöissä toimivat ihmiset sidotaan politiikkaan, jolloin keskustelu tyrehtyy kokonaan. Isoilla valtuustoryhmillä on sopimus siitä, että eivät keskustele kuntalaisten kanssa julkisesti edes lehtien palstoilla.
ES-ARKISTO
Kuvateksti
Kaupunkilaisten ja päättäjien välinen luottamuspula ei ota hävitäkseen Imatralla. Etelä-Saimaan kyselytutkimuksen mukaan kaksikolmasosaa imatralaisista ei usko saavansa ääntään kuuluviin kaupungin päätöksenteossa.