SARI PULLINEN
JOUTSENO. Konnunsuon vankilan johtaja Lea Lehtonen työskentelee keskellä
härdelliä viisi päivää ennen vankeuslain muuttumista. Työhuoneen seinällä
on rivi tarralappuja, joilla hän on hahmotellut talon uutta organisaatiota.
Kuvio on muuttunut jatkuvasti.
Ensimmäinen päivä lokakuuta muuttaa Suomen vankiloiden hallintorakennetta,
monia ammattinimikkeitä, toimenkuvia ja vankien sijoituskäytäntöä. Mitään
joukkosiirtoja ei tehdä vankilasta toiseen kuun vaihduttua, vaan lyhyet
tuomiot istutaan loppuun nykyisessä paikassa.
Kaikki vankeinhoitoesimiesten paikat ovat olleet haussa. Paikkoja on
vähemmän kuin hakijoita. Koko ruljanssi on vielä kesken.
Meiltä on lähtenyt virkoja, mutta työt pitäisi silti tehdä. Meillä on
ollut täytäntöönpanotehtävissä kuusi ihmistä, jatkossa vain kaksi, Lehtonen
selvittää.
Ketään ei irtisanota välittömästi. Valtio aloittaa tukitoimenpiteet
työntekijöiden sijoittamiseksi uudelleen.
Vasta varmasti useamman kuukauden päästä tiedetään selkeästi, kuka tekee
mitäkin.
Konnunsuolta lähtee yksi henkilö Mikkeliin, josta tulee Kaakkois-Suomen
aluevankilan keskuspaikka.
Kaunis ajatus vankeuslain uudistuksessa oli saada resursseja vankityöhön.
Kun vankilassa olo olisi alusta loppuun suunniteltu prosessi, saataisiin
vähennettyä uusintarikollisuutta.
Lehtonen pitää uudistuksen sisältöä hyvänä, kun vain olisi ihmisiä tekemään
vankien kanssa lähityötä.
Ennestäänkin huonoa resurssitilannetta lisää valtion pyrkimys vähentää
hallinnon virkoja. Nämä kaksi uudistusta lyövät toisiaan korville.
Uudistuksen myötä vangit suorittavat rangaistuksensa sillä alueella, missä
on heidän kotikuntansa. Konnunsuolle tulee vankeja paitsi omasta
maakunnasta myös Päijät-Hämeestä, Etelä-Savosta ja Kymenlaaksosta. Tähän
asti noin puolet vangeista on ollut pääkaupunkiseudun lyhyttuomioisia.
Käytännössä Konnunsuolle tulevat säilytysvarmuutta vaativat alueen
pitkätuomioiset, eli vankirakenne muuttuu paljon.
Konnunsuon vankilan peruskorjauksesta ei Lehtonen enää uskalla edes nähdä
unta. Sille ei ole rahaa luvassa ennen vuosikymmenen vaihdetta.
Kuitenkin nyt voimaan astuvan lainmuutoksen myötä Konnunsuollekin
tarvittaisiin naisvankien osasto. Ensi alkuun joudutaan turvautumaan
hätäratkaisuun. Perhetapaamistilat muutetaan 15 naisvangin osastoksi.
Perheet tapaavat jatkossa ulos rakennettavissa parakeissa.
Nämäkään ratkaisut eivät valmistu tänä vuonna.
Maanantaina jo tarjottiin yhtä naisvankia, Lehtonen kertoo.
Ongelma on, että naisia pitäisi asuttaa kolme samaan selliin, mistä
varmaan seuraa omia hankaluuksia.
Tällä hetkellä naisvangeista suurin osa on Hämeenlinnassa.
SEPPO RAUTIOVAARA
Kuvateksti
Konnunsuon vankilan johtaja Lea Lehtonen etsii ratkaisua siihen, mihin
työtoimintaan naisvangit voidaan sijoittaa, ja kuinka järjestetään ulkoilu
ja ruokailu. Mies- ja naisvangit pidetään erillään.
Vankiloiden rakenneuudistus 1.10. lähtien
Suomessa on viisi aluevankilaa: Etelä-, Itä-, Pohjois-, Kaakkois- ja
Länsi-Suomen aluevankilat.
Kaakkois-Suomen aluevankilan keskuspaikka on Mikkelissä, ja siihen
kuuluvat Konnunsuon, Mikkelin, Naarajärven ja Sulkavan vankilat.
Konnunsuon alaisuuteen kuuluu Haminan työsiirtola.
Hallintoa on keskitetty aluevankiloiden keskuspaikkoihin. Esimerkiksi
Kaakkois-Suomen aluevankilan johtaja, hallintopäällikkö ja talousjohtaja
ovat Mikkelissä.
Mikkelissä sijaitsevat myös täytäntöönpano- ja sijoittajayksiköt.