Muistot elävöittävät arkistojen Sorvali-kuvaa

Sorvalin hautausmaasta kerätään tietoja sekä arkistoista että aikalaisilta. Hautausmaan kunnostusprojektin toivotaan jatkuvan tavalla tai toisella myös tämän vuoden jälkeen.

JUUSO ALA-KYYNY

LAPPEENRANTA. Viipurin Sorvalin hautausmaata koskeva kunnostus- ja aineistonkeruuprojekti laitetaan alulle EU-rahalla tänä vuonna.

Aineistonkeruu ei rajoitu vain Viipurin ja Mikkelin maakunta-arkistojen penkomiseen. Vanhoilla kartoilla ja hautatiedoilla on keskeinen sija tutkimustyössä, mutta ihmisten muistojen varassa luodaan kuvaa siitä, millainen hautausmaa on joskus ollut.

SUKUTUTKIMUSTA tehnyt teologian maisteri Leena Repo on jo aloittanut Sorvali-arkistojen tutkimisen ja muistojen keruun. Tähän mennessä hän on saanut toistakymmentä soittoa ja joitakuita sähköpostiviestejä.

– Ihmiset ovat kertoneet, miten he leikkivät hautausmaalla, tai miten he seurasivat hautajaissaattoja. Joku oli löytänyt Sorvalista enonsa veistämän hautakiven. Ihmiset kertovat näihin tapahtumiin liittyvistä tuntemuksista, Repo kertoo.

Monia kiinnostaa, löytyykö Sorvalista oman sukulaisen hauta. Revon mukaan nimitietoja ei anneta kaikille julki, mutta muuten asianomaisia autetaan.

– Ilmoitamme suoraan, jos jotain jotain löydetään.

MUISTI- JA arkistotieto kootaan myöhemmin yhteen ja pannaan kansiin. Sorvalia sekä muita Viipurin hautausmaita käsittelevä kaksikielinen kirja tulee olemaan ensimmäinen laatuaan. Sorvalin alueesta on jo aiemmin tehty parikin kirjaa.

Myös internetiin, Viipurin kaupungin nettisivuille (www.city.vbg.ru), kootaan Sorvalin hautausmaasta niin paljon tietoa kuin mahdollista. Venäjän-, suomen- ja englanninkielinen sivusto avautuu maaliskuun lopussa.

SORVALI-TIETOJEN keruun ohella tänä vuonna aloitellaan hautausmaan kunnostustyötä. Tulevia kunnostustöitä silmällä pitäen koko hautausmaan alueelle laaditaan vuoden aikana maisemasuunnitelma. Sen toteuttaa maisema-arkkitehti Marja Mikkola.

Varsinainen kunnostus rajoittuu vapaaehtoisten talkooleiriin, joka järjestetään heinäkuussa.

– Olisi hyvä, jos saataisiin edes joku osa hautausmaasta kunnostettua. Voisimme näyttää, millainen koko hautausmaan pitäisi olla, Viipurin kaupungin ulkomaan osaston päällikkö Zoia Fedosejeva sanoo.

– Hautausmaa halutaan kuitenkin säilyttää myös jatkossa luonnontilaisena, Sorvali-hankkeen projektipäällikkö Galina Pronin mainitsee.

Kaiken kaikkiaan Pronin pitää hyvänä saavutuksena jo sitä, jos hautausmaan haudat pystytään paikantamaan tämän vuoden aikana.

Fedosejevalle Sorvali-yhteistyö edustaa ennen muuta henkistä yhteistyötä yli rajan.

– Yhteiskunnat ovat muuttuneet. Ehkä ihmisetkin ovat alkaneet ajatella toisella tavalla, Pronin sanoo.

TÄMÄ VUOSI Sorvalin hautausmaan kunnostushankkeessa pärjätään EU-rahalla. Ensi vuodesta eteenpäin rahoituskuviot ovat auki.

Varsinaisen kunnostustyön ohella myös muistolehdon rakentaminen jää tulevien vuosien projektiksi. Paperilla muistolehto tosin valmistuu jo tänä vuonna. Arkkitehtiopiskelija Iivo Vänskä toteuttaa suunnitelman diplomityönään.

– Rahoitusta on tarkoitus hakea Venäjän valtiolta sitten, kun suunnitelma on valmis. Myös kaupunki budjetoi siihen tulevina vuosina rahaa, Fedosejeva sanoo.

Proninin mukaan Karjalan liitto etsii Sorvalille jatkorahoitusta jo tämän vuoden aikana.

VAIKKA tulevaisuus Sorvalin hautausmaankin osalta on vielä avoin, Viipurissa on jo virinnyt kiinnostus toista vanhaa ja suomalaisille tärkeätä hautausmaata kohtaan.

Pieni kotiseutuaktivistien ryhmä, joka kiinnostui Sorvalista, on alkanut tutkia myös Ristimäen hautausmaata Viipurin itäpuolella.

– He ovat kaivaneet alueella ja löytäneet sieltä muun muassa ortodoksisen kirkon alttarin, Fedosejeva mainitsee.

Ristimäen hautausmaa oli Sorvalin ohella ainoita hautausmaita Viipurissa ennen 1900-lukua. Sorvalin tavoin sekin oli monikulttuurinen ja -uskonnollinen hautausmaa. Ristimäelle haudattiin niin evankelisluterilaisia, ortodokseja kuin juutalaisia – sekä muslimeja.

– Viipurissahan oli aikoinaan myös tataareja, Leena Repo selittää.

FAKTA: Sorvalin hautausmaa ja EU-projekti 2007

Ruotsalais-saksalainen hautausmaa perustettiin Sorvaliin 1798.

Alkuaikoina Sorvalin hautausmaa koostui kaikkiaan neljästä eri hautausmaasta.

Merkittävä osa nykyään kolmen hehtaarin kokoisesta hautausmaasta on tuhoutunut.

Viimeiset vainajat Sorvaliin haudattiin välirauhan aikana 1940–41.

Sorvalin hautausmaa on sekä monikulttuurinen (mm. suomalaisia, ruotsalaisia, venäläisiä ja saksalaisiakin hautoja) että moniuskonnollinen.

EU-hanke, Sorvalin muistolehto – yhteinen kulttuuriperintömme, toteutetaan tänä vuonna.

Hanke liittyy maisemasuunnitteluun ja kulttuuriperintötietouden kokoamiseen.

Kokonaisbudjetti 205 000 euroa.

Päähakijana Karjalan liitto, yhteistyökumppaneita Viipurin kaupunki, Etelä-Karjalan karjalaisseurojen piiri ja Viipuri-keskus.

Kirjoittaja:
Juuso Ala-Kyyny