ANNE KOKKONEN
SUOMENNIEMEN Kuolemankurvit eivät hyydyttäneet
hymyä tiejohtaja Antti Rinta-Porkkusen kasvoilta.
Ajoreissu Veijo Kylliäisen tukkirekan kyydissä
Ristiinasta Savitaipaleelle paljasti, miltä
Mikkelintie näyttää lintuperspektiivistä.
Tienpinta oli hyvä ja tasainen. Näin, mikä on
tilanne Valtatie 13:lla Ristiinasta etelään ja
samalla kuulin ammattimiehen mielipiteitä ja sain
hyviä korjausesityksiä, Rinta-Porkkunen totesi
uransa toisen rekka-ajelun jälkeen.
Sen tiejohtaja myönsi, että mutkat tahtovat
toisinaan tulla Mikkelintiellä turhan äkisti
vastaan. Kun tien oikukkaaseen geometriaan
yhdistetään talviliukkautta ja runsaasti raskasta
liikennettä, vaatimukset tien kiireellisestä
perusparantamisesta eivät tunnu tuulesta temmatuilta.
Käytettävissä olevien rahoitusinstrumenttien
määrä vain vähenee ja korjattavaa tieverkkoa on
Kaakkois-Suomen alueella niin samperin paljon,
Rinta-Porkkunen kiteytti tienpitäjien harmin.
SAVITAIPALEEN kunnanhallituksen koollekutsumassa
neuvottelutilaisuudessa Rinta-Porkkunen osoitti
Mikkelintiellä menevän tilastojen valossa
kohtuullisen mukavasti. Henkilövahinkoja
aiheuttaneita onnettomuuksia on sattunut viiden
viime vuoden aikana melko tasaisesti koko
Ristiinan ja Selkäharjun välisellä osuudella
eivätkä onnettomuusluvut nouse valtakunnallista
keskitasoa korkeammiksi. Lisäksi raskaan
liikenteen määrä jää vähäisemmäksi kuin ensimerkiksi Kuutostiellä.
Tien geometria on ongelma: siinä on pahoja
liittymiä, mutkia sekä huonoja näkymiä. Kolarit
ovat usein nokkakolareita, joista haluamme päästä
eroon, Rinta-Porkkunen totesi.
Savitaipaleen kunnanjohtaja Tapio Iso-Mustajärvi
ihmetteli sitä, että Suomella menee paremmin kuin
koskaan ennen, mutta määrärahoja tiehankkeisiin
ei silti tunnu löytyvän. Jos investointeja ei
toteuteta hyvinä aikoina, ne tuskin toteutuvat talouden taantuessakaan.
Helsinki-Lahti -moottoritiellä käytössä olevan
elinkaarimallin voisi ottaa vakavasti harkintaan
täälläkin ainakin pahimpien paikkojen osalta, Iso-Mustajärvi esitti.
Kuljetusyrittäjä Veijo Kylliäinen kertoi
ajelevansa Mikkelintiellä kesäaikaan ihan
mielellään. Talvella sen sijaan tiellä on
paikkoja, joissa jalka rupeaa vipattamaan, kun tulee huonoja tilanteita.
Puolmatka-Savitaipale -väli on tärkeä, mutta
Savitaipale-Selkäharju -osuus on Savitaipaleen
kunnan kannalta vielä tärkeämpi. Täältä
Lappeenrantaan suuntautuvaa työmatkaliikennettä
pitäisi saada entisestään lisättyä, Kylliäinen tähdensi.
KAIKKI Kymen vaalipiirin kansanedustajat olivat
saaneet kutsun Savitaipaleelle, mutta paikalle
ehtivät vain Anneli Kiljunen, Seppo Lahtela ja
Pentti Tiusanen. Heille tien puutteet olivat entuudestaan tuttuja.
Kuljen Valtatie 13:ea pitkin säännöllisesti ja
kokemus on epämiellyttävä. Tie on profiililtaan
sellainen, että sillä on vaikea ajaa, Kiljunen tunnusti.
Valtatie 13 ei kilpaile muiden tiehankkeiden
kanssa ja sen tietyt ongelmakohdat voitaisiin
ratkaista kohdistetulla rahoituksella, Tiusanen arvioi.
Koska teiden ylläpitorahat ovat käytännössä
nollassa, aihe voitaisiin Tiusasen mielestä
nostaa esiin tulevissa hallitusneuvotteluissa ja
Mikkelintien asiaa viedä sitä kautta eteenpäin.
Koska tiepiirin ei kannata tehdä suunnitelmia
hyllylle vanhenemaan, esimerkiksi Savitaipaleen
ja Selkäharjun välisen tieosuuden korjaus on
vielä keskusteluasteella. Tilanne muuttuu, jos
Lappeenranta ja sen ympäristökunnat päättävät
Paras-hankkeen neuvottelujen yhteydessä nostaa
esimerkiksi Lemin mutkien korjaamisen alueen uusien tiehankkeiden ykköseksi.
Kuvateksti
Tiejohtaja Antti Rinta-Porkkunen ei usko uuden
naapuruusohjelmakauden enää tuovan
tienparannusrahaa raja-alueiden ulkopuolisille hankkeille.