OUTI SALOVAARA
Venäläisten ostosmatkailu Etelä-Karjalassa vain kiihtyy entisestään. Vuoden ensimmäisen kolmanneksen aikana eli tammi-huhtikuussa tax free
-myynti kasvoi sekä Imatralla että Lappeenrannassa 41 prosenttia edellisvuoden vastaavaan aikaan verrattuna.
Venäläisten suhteellinen osuus koko Suomen tax free
-myynnistä on kasvanut. Alkuvuodesta venäläiset tekivät 94 prosenttia kaikista tax free -ostoksista. Viime vuoden alkupuolella heidän osuutensa oli 91,9 prosenttia.
Imatralle venäläiset asiakkaat jättivät tammi-huhtikuussa 1,8 miljoonaa euroa ja Lappeenrannassa lähes 7,3 miljoonaa euroa tax free -ostoksina.
Etelä-Karjalassa tax free
-kaupan kasvuluvut ovat Global Refund Oy:n keräämien tietojen mukaan kovemmat kuin muualla maassa keskimäärin. Esimerkiksi Kouvolassa päästiin vain yhdeksän prosentin kasvuun.
Erityisesti päivittäistavaroiden tax free -kauppa on kasvanut huimasti. Valtakunnan tasolla päivittäistavarakaupan kasvuprosentti oli peräti 81 viime vuoden alusta tämän vuoden alkuun, mikä näkyy Etelä-Karjalan marketeissa.
Imatran Euromarketissa venäläisiä turisteja ja mökkiläisiä vilisee etenkin Venäjän lomapäivinä.
– Viikonloppuisin venäläisten osuus ostoista voi olla paljon yli 10 prosenttia. Venäläiset ostavat kaikkea laidasta laitaan, mutta etenkin kalatuotteet ja öljyt kiinnostavat, sanoo tavaratalon johtaja Katriina Juuti.
Venäläisiä on näkynyt bussilasteittain myös esimerkiksi Lappeenrannan Myllymäessä. Säästötalo Robin Hoodissakin venäläisten ostoskoreihin päätyy runsaasti kalatuotteita.
– Meillä käy aika paljon pietarilaisia asiakkaita. Ehkä hinta on kohdallaan, ja suomalaiseen laatuun voi luottaa, arvioi myymäläpäällikkö Arja Rantanen venäläisten Suomeen tulon syitä.
Nykyisin Pietarissa on K-Rautaa ja muita mammuttimyymälöitä ja Viipurissakin hypermarket, mikä ei kuitenkaan ole vähentänyt intoa tulla rajan taakse shoppailemaan.
– Venäjällä myytävän länsimaisenkaan tavaran laatu ei ole samaa kuin Suomessa, arvioi Lappeenrannan K-Raudan kauppias Timo Tersa.
Suomessa voi myös olla varma siitä, että merkkituote on merkkituote eikä piraatti, mitä venäläiset osaavat arvostaa.
Päivittäistavarakaupan ohella suuria kasvulukuja on myös koru- ja kellokaupassa sekä naisten vaatteissa. Murheenkryynejä ovat autojen varaosat ja rautakauppatuotteet, joiden myynti junnaa paikallaan.
Viime vuonna voimaan tulleet Venäjän uudet tullimääräykset leikkasivat lupaavan kasvun tyystin. Nyt Venäjälle saa viedä tavaraa vain 35 kiloa kerrallaan ja senkin vain kerran kuukaudessa.
– Jos vie tavaraa yli 35 kilon edestä, yli meneviltä kiloilta joutuu maksamaan 4 euroa tullia. Ei se ostosten tekeminen sen jälkeen ole enää kovin kiinnostavaa, manaa Timo Tersa.
– Parkettia voi viedä kerrallaan maksimissaan kolme pakettia eli yhdeksän neliötä, hän antaa esimerkin.
Säännös sinänsä ei häntä jurpi, mutta sen epäoikeudenmukaisuus kylläkin. Kevyttä tavaraa myyvien kello- tai vaatekauppiaiden elämää säännös ei hetkauta, mutta painavaa tavaraa myyvää rautakauppiasta sitäkin raskaammin.
– Viime vuonna jo pelättiin, että tax free -kaupan kasvuun tulee pysähdys, mutta sitä ei tullutkaan, iloitsee Lappeenrannan kaupungin kehityspäällikkö Markku Heinonen.
Kaiken kaikkiaan venäläiset turistit jättävät Lappeenrantaan vuosittain noin 45 miljoonaa euroa kauppoihin, ravintoloihin ja hotelleihin.
Venäläisten palvelujen käyttöä voisi Heinosen mukaan vielä huomattavasti petrata, sillä monet turistit tulevat kaupunkiin päiväseltään eivätkä ostosten ja pikaisen ruokailun lisäksi juuri muuten hyödytä kaupunkia.
– Se on sitten uuden matkailuyhtiön ja yrittäjien asia miettiä kuinka tätä asiaa voitaisiin kehittää, Heinonen toteaa.
Kuvateksti
Venäläisten tax free -ostokset toivat tammi-huhtikuussa Imatralle ja Lappeenrantaan yli yhdeksän miljoonan euron potin.
Kuva: ES-ARKISTO/KAI SKYTTÄ