Kuukausi: huhtikuu 2009

VEITERÄN Tommi Pajukari lähti Ruotsin jääpalloliigaan 1990-luvun taitteessa. Selånger varasi nuoren teknillisen oppilaitoksen opiskelijan sopimuksella jo vuotta ennen lähtöä.- Se oli tosi mielenkiintoista. Olin nuori heppu, menin sinne 23-vuotiaana ihan uuteen ympäristöön, mutta siellä otettiin tosi hyvin vastaan. Kaikki oli järjestetty, asunnot ja auto.Ruotsalaispelaajat vetivät heti mukaan 6-8 kaverin ryhmän omatoimisiin kesäharjoituksiin. Seurakaverina Suomesta oli vaasalainen Kenneth Granberg.- Alkuun puhuin vähän englantia ja sitten se lähti. Ruotsi tarttui aika hyvin puseroon, periaatteessa koulussakin tykkäsin siitä aina ja se sujuu vieläkin.Kylmiltään Pajukari pääsi ruotsalaisen radiokanavan haastateltavaksi. Siellä todettiin, että tällainen kaveri on tullut, ja kyllä tämä parempaa ruotsia puhuu vuoden päästä.- Vuoden päästä olin uudestaan radiossa ja kyllä se sitten luonnisti vähän paremmin.Sundsvallissa Pajukarilla vierähti kaksi kautta ennen kuin taloustaantuma ajoi seuran ahdinkoon ja jatko länsinaapurissa tyssäsi siihen. Pieniä rästejä jäi Lappeenrannankin suuntaan.- Ei pahasti.- Positiivinen kuva siitä jäi, ainut huono asia oli seuran kohtalo. Sehän meni vuosin saatossa nurin, jos en ihan väärin muista, oisko niillä ollut 10 vai 12 miljoonaa velkaa loppupeleissä.Tommi Pajukari lähti suoraan opiskelemasta Ruotsiin ammattilaiseksi.

TUOMO REPOSEN kierros Ville Pullin kanssa Sveitsin B-liigassa jäi aiottua lyhyemmäksi. Zug United joutui rahapulassa luopumaan suomalaisista salibandypelaajista syksyn jälkeen, kun töitä ei löytynyt.- Kokemuksena se oli silti ihan mahtava. Kyllä sinne uudestaan lähden, jos se joskus tulee mahdolliseksi, Reponen vakuutti.NST:n miesten lähtö Sveitsiin oli Reposen mukaan täydellinen sattuma.- Minulla oli motivaatio-ongelma ajankäytön suhteen pelata Suomen liigassa ja Sveitsi kiinnosti.- Heitin kerran vitsillä, että Ville, lähde miun kanssa Sveitsiin ja hän vastasi selvä. Sitten lähdettiin.Kaverusten piti saada sopimuksen mukaan tietty määrä rahaa kuussa ja jos töitä ei järjestyisi, seura korvaisi erotuksen. Kun töitä ei löytynyt, taakka kasvoi seuralle liian raskaaksi.- Oltiin varmaan siinä vaiheessa harvoja pelaajia maailmassa, jotka pelasivat ammattilaisina salibandya.Kaikki asiat hoidettiin Sveitsissä kuten oli sovittu.- Joukkue yritti saada meidät jatkamaan marraskuun jälkeenkin. Jossain vaiheessa siellä koko joukkue etsi meille töitä.Pelaajien taso B-liigassa oli Reposen mukaan kirjava, ja oman aikansa vei eksoottiseen pelityyliin ja tuomarilinjaan sopeutuminen. Kieliongelmia ei juuri ollut, sillä toinen joukkueen valmentajista oli suomalainen ja englannilla pärjäsi pelaajien keskuudessa.Tuomo Reponen pelasi yhden syksyn Sveitsissä.

Seuraavaan yritykseen Imatran kaupunki varaa reilun aikalisän.

MATTI VEIJALAINENRAUTJÄRVI. Rautjärven kunnanjohtaja Harri Anttila kiittää vanhaa valtuustoa kustannuspaineita hillinneen talouden tasapainotusohjelman hyväksymisestä.Sen pohjilta Rautjärvi kohtaa taantuman kovakuntoisena ja lähes velattomana. Talous on pysynyt tasapainossa, ja siten voimaa riittää investointien tekemiseen suhdannepoliittisesti otolliseen aikaan.Viime vuonna Rautjärven vuosikate aleni, mutta riitti edelleen kattamaan poistot kirkkaasti. Kate oli myös budjetoitua suurempi. Sitä kohensivat menoissa aikaansaadut säästöt sekä ennakoitua suuremmat toimintatuotot. Niiden vedolla myös kunnan tulos ja ylijäämä nousivat yli puoli miljoonaa euroa plussalle.TAANTUMA näytti jo tulemistaan. Rautjärven kunnallisverotulo kasvoi kituliaasti yhden prosentin. Yhteisöveron tuotto tippui edellisvuodesta kymmenellä prosentilla. Taantumassa yhteisöverotuoton ennakoidaan laskevan edelleen.Rautjärven kunnallisverotuottoihin vaikuttavat oleellisesti tehtailta tulevat rahat. Rautjärveltä käydään töissä paitsi Simpeleen M-realilla, myös työpaikkojaan karsivalla Stora Ensolla Imatralla. Imatran työpaikkojen vähenemisen Harri Anttila sanoo vaikuttavan erityisesti kunnan eteläosiin sekä sitä kautta vuoden 2010 kunnallisverotuloihin.Elinkeinopolitiikassa kunnalla on menossa Imatran seudun kehitysyhtiön kanssa viisi hanketta, joiden teema on yritystoiminnan kehittäminen Simpeleen Änkilänmäellä.

Säästökohteiksi esitettiin niin kaupunginjohtajien vähentämistä kuin puhelinvaihteen siirron lykkäämistä.

MATTI RIIHELÄLUUMÄEN kunnan taloudellinen tilanne säilyi hyvänä viime vuonna. Edellisvuoden tuloksen tasolle se ei kuitenkaan yltänyt.- Lama tuli Luumäellekin vuoden lopulla, tuumi vs. kunnanjohtaja Terttu Heimala esitellessään viime vuoden tilinpäätöstä tiistaina Taavetissa.Hän toivoi, että kunta selviää laman yli mahdollisimman vähin vaurioin. Luumäellä on useimpia muita kuntia paremmat eväät selvitä, jos nousukausi ei viivyttele tavallista kauemmin.- Meillä on tietynlaiset puskurit tällaisten tilanteiden varalta.- Veroprosenttimme on alhainen, meillä on edellisvuosien ylijäämaa kattamaan mahdolliset alijäämät, meillä on investointivarauksia, meillä on sijoitussalkku ja kunta on edelleen velaton.VS. KUNNANJOHTAJA vakuutti, että Luumäki selviää, vaikka edessä olisi lamavuosia.Lama ei ehtinyt heittää varjoaan kovin paljon viime vuoden tilinpäätöslukujen ylle, mutta tämän vuoden luvuissa se näkyy varmasti.- Tältä vuodelta tulee toisenlainen tulos, mihin olemme tottuneet, mutta uskon, että selviämme kyllä.- Tulee varmaan vuosia, joissa alijäämää täytyy kattaa vanhoista ylijäämistä, hän arvioi.KUNTA sai kokoon viime vuodelta 2,7 miljoonan euron vuosikatteen. Se oli noin 700 000 euroa pienempi kuin vuonna 2007.Noin 1,2 miljoonan euron poistot voitiin tehdä edelleen täysimääräisinä.Puolentoista miljoonan euron tulos oli 650 000 euroa pienempi kuin edellisvuonna. Tuloksesta kunta teki 1,45 miljoonan euron investointivaraukset. Investointivarauksia kunnalla on nyt kasassa kaiken kaikkiaan 7 miljoonaa euroa.MONTAA KUUKAUTTA ei ole siihen, kun kunta ryhtyy valmistelemaan ensi vuoden talousarviota.- Kun alamme 2010 talousarvion valmistelemisen, näemme onko nousun merkkejä olemassa.- Jos me joudumme nostamaan tuloveroprosenttiamme (17), joutuvat nostamaan naapuritkin. Mitenkään keinotekoisesti me emme veroprosenttia alhaalla pidä.

LAPPEENRANTA. Viipurilaisii autoloi -näyttely avaa Matroonan sopukan näyttelynurkkauksen aprillipäivänä. Esillä on muun muassa toistakymmentä viipurilaista rekisterikilpeä vuodelta 1934. Vielä alkuvuodesta nämä ja läjä muita kilpiä makasivat romuttamista odottamassa Hämeenlinnassa.Näyttelyn rakentaja Pertti Kolari sai vinkin, että rekisterikilpiä olisi Hämeenlinnan vankilassa. Todennäköisesti 1930-luvun laman seurauksena rekisteröimättä jääneiden autojen kilvet oli palautettu vankilaan, joka tuolloin valmisti kilpiä.Jo saman viikonlopun aikana Kolari kuuli, että kannattaisi pitää kiirettä. 75 vuotta vankilan varastossa maanneet kilvet olivat löytyneet muuton yhteydessä ja olivat menossa romutettaviksi.– Maanantaiaamuna soitin vankilaan. Sain neuvonnasta tiedon, että pitäisi ottaa yhteyttä vankilan työnjohtajaan. Hän tietäisi metalliromutavarat noutaneen kuorma-autoilijan nimen, Kolari kertoo.Autoilija oli vienyt kuorman jäteyhtiön keräyspisteeseen. Muutaman puhelun ja mutkan jälkeen jätefirman työnjohtaja lähti kaivelemaan romun keskeltä kilpiä. Parin päivän päästä Kolari suuntasi Hämeenlinnaan metalliromupaikalle. Miestä odotti 200 litran jäteastiallinen rekisterikilpiä.– Kuorma kaadettiin autoni takakonttiin. Kotona Kolari alkoi tietysti heti tutkia löytöään. Suurin osa oli hänen toivomiaan V-alkuisia eli Viipurin läänin kilpiä. Öljyttyinä ne ovat tyylikkäitä näyttelyesineitä Matroonan sopukassa valokuvien, julisteiden ja kirjojen rinnalla. Kesällä kilpien tie vie Etelä-Karjalan automuseoon.Lappeenrantalainen Kolari on kirjoittanut samasta aihepiiristä yhdessä Juha Variksen kanssa Höyryautosta puukaasuun -kirjan. Kaikkiaan hänellä on tiedot yli 5 000:sta Viipurin läänin autosta.KUVATEKSTIPÄIVÄ HEISKANEN Viipurilaisii autoloi -näyttelystä löytyy muun muassa Viipurin kaupungin taksametriautomobiilihinnasto vuodelta 1912. Pääsiäisvalmisteluja Linnoituksessa Koko perheen pääsiäistapahtuma ensi lauantaina ja sunnuntaina 4.–5.4. Pääsiäspupu askartelee lasten kanssa. Majurskan talon puodit myyvät pääsiäiskoristeita ja virpomavitsoja. Saatavilla on luomutilan lammastuotteita ja luomumunia. Ortodoksisen kirkon pääsiäismyyjäiset lauantaina 4.4. Wolkoffin talo ja museokaupat ovat avoinna. Väinö Linnasta kertova näyttely Etelä-Karjalan museolla.

LAPPEENRANTA. Noin viiden neliön uusi näyttelypaikka Lappeenrannan Linnoituksessa on osoittanut tarpeellisuutensa. Matroonan sopukka -nurkkaus avautuu huhtikuun alussa, mutta kysyntä nousi huimaksi jo yhden lehdessä julkaistun tiedotteen jälkeen.– Tämä vuosi on jo ihan täynnä, ja ensi vuodestakin on puolet varattu. Moni on tehnyt varauksen tilaa näkemättä, kertoo Matroona-puodin yrittäjä Pirjo Holttinen.Majurskan talon nurkka on tarkoitettu pääasiassa käsityöläisille, harrastajille, keräilijöille ja aloitteleville taiteilijoille. Holttinen ei kuitenkaan aseta rajoja, ja varaajissa on ammattilaisiakin.Hyöty on molemminpuolinen. Näyttelyn pitäjä voi odottaa mukavasti yleisöä, ja Holttinen on jo saanut tilan varanneilta tuotteita myyntiinkin.Ensimmäisen näyttelyn rakentaminen on pysäyttänyt monen miehen. Se ilahduttaa Holttista erityisesti, sillä Majurskan talon kävijöissä on naisenemmistö. Miehiä ja lapsia kiinnostavat näyttelyt houkuttelevat erilaisia kohderyhmiä.– Metallitöitä, nukkekotia ja paperinukkeja, jäkälätauluja, pienoismalleja. Sen verran olen valikoinut, ettei kahta saman kohderyhmän näyttelyä tule peräkkäin.Näyttely vaihtuu aina kalenterikuukauden vaihtuessa. Holttinen toivoo nurkkauksestaan viihtymispaikkaa ja yhtä nähtävyyttä, joka osaltaan toisi ihmisiä taloon ympäri vuoden ja tapahtumien ulkopuolellakin.Matroonan sopukka Lappeenrannan Linnoituksessa Majurskan talossa talon aukioloaikojen mukaan.

Lappeenrannan kaupunginteatteri ja Teatteri Imatra ovat uranuurtajia bloggaajina. Keskustelu on käynnistynyt verkossa tahmeasti.